Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille Etelä-Pohjanmaalla tänä keväänä 58000 euroa ja Keski-Pohjanmaalla reilut 18000 euroa. Kuva: Risto Kosonen.

Hirvituhot jatkuvat Alajärvellä

Hirvenpyynti viime vuodelta on ohitse ja kaadetut hirvet tiedossa.

Alajärvelle hirvenkaatolupia oli myönnetty 193 kappaletta ja hirviä ammuttiin 135 kappaletta. – Luvan käyttöaste oli surkea, 69,5 prosenttia, harmittelee Alajärven riistanhoitoyhdistyksen hallituksen maanomistajajäsen Terho Mäkelä.

– Niin sanottuja pankkihirvi -lupia käytettiin vuoden vaihteessa ilmeisesti kolme kappaletta, mistä lehdistössäkin kerrottiin. Pankkihirvi -lupia jäi käyttämättä noin 50 kappaletta.

Lähialueilla kaatolupien käyttöaste oli reippaasti suurempi. Mäkelä on laskenut, että Alavus-Töysä prosentti oli 84,3, Kuortaneella 87,2, Lapualla 86,6, Lehtimäki-Soinissa 80,6, Ähtärissä 90,8, Lappajärvi-Vimpelissä 93, Perhossa 86,5 ja Vetelissä 99 prosenttia!

– Kaatoprosentti oli koko alueen heikoin Alajärven alueella, vaikka juuri viime syksynä lehdistössä kerrottiin alueella olevista merkittävistä taimikkotuhoista, Mäkelä harmittelee.

Hän kokeekin, että alueella olevien metsästysseurojen tulisi saada ryhtiä yhteisluvan kokoukseen, jossa jaetaan hirviluvat seuroille. Kokouksissa tulisi ottaa huomioon myös maanomistajien edut.

– Maanomistajilla on metsästysoikeus maihinsa, jonka hän on vuokrannut metsästysseuralle. Maanomistaja voi myös irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen milloin tahansa.

– Nykyisin käytössä oleva pankkilupa, jossa on 30 prosenttia luvista, voitaisiin jakaa jo suurimmaksi osaksi yhteisluvan kokouksessa eri metsästysseuroille, esimerkiksi 20 prosenttia, jolloin pankkiin jäisi vielä noin 20 hirveä.

Mäkelän mukaan ylisuuri hirvikanta on myös yhteiskunnallinen tappio, saati sitten yksittäisen maanomistajan, joka kärsii merkittävästä puuston laatutappioista kun puutavara joudutaan laittamaan kuitupuupinoon. Tukista saisi kolminkertaisen hinnan.

– Samoin joudutaan kasvattamaan kuusipuuta liian huonoilla kasvupaikoilla, joissa kasvu n paljon hitaampaa ja tukiksi tulo epävarmempaa.