Kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen (vas.), tekniikan tohtori Matti Väänänen, filosofian tohtori Jori Leskelä, tekniikan tohtori Jari Jussila ja tekniikan tohtori Mika Aho puhuivat dataa ja tekoälyä käsitelleessä seminaarissa Lappajärvellä.

Johtaminen ja tekoäly toivat tohtorit Lappajärvelle

Hotelli Kivitipun auditoriossa pidettiin perjantaina muuttuvan maailman johtamista, tekoälyä ja dataa käsitellyt Regions of Knowledge -seminaari.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa seminaarissa tarkasteltiin tiedolla johtamista eri näkökulmista uusien ajatusten kera. Seminaaria oli saapunut seuraamaan muiden muassa kouluttajia, yrittäjiä ja kuntapäättäjiä. Järjestelyistä vastasi Research Innovators of Northern South Pole (RINS).

Järviseudun ammatti-instituutin rehtori, tekniikan tohtori Matti Väänänen kertoo seminaari-idean lähteneen ystäväporukan pilkkitapahtumasta.

Kun omien alojensa huippuosaajat ja vaikuttajat kokoontuvat pilkkitapahtumaan, niin mietittiin isomman seminaarin pitämistä. Aikaisemmin seminaareja on järjestetty 15 eri kertaa.

– Ajattelin, että tieto ja johtaminen osuisivat aika hyvin aihealueeksi, toteaa Väänänen.

Seminaarin aihepiireihin kuuluivat esimerkiksi suomalainen johtajuus, datastrategian luominen ja palvelujohtaminen tiedolla sekä datasta liiketoimintaa. Tekniikan tohtori Seppo Torvisen videotervehdyksessä kuultiin Texasista, että onko data vieläkin uusi öljy.

Johtamiseen työkaluja

Järviseudun ammatti-instituutin koulutusalajohtajat Henna Latvala ja Ilkka Ylinen saapuivat kuulemaan mielenkiintoisia keskustelunavauksia ja korkeatasoista seminaaria, koska heillä on omien sanojensa mukaan vielä opittavaa johtamisesta.

– Itse en ole vielä ehtinyt johtajuutta käsitteleviin koulutuksiin oman aikapulani vuoksi. Mutta Opetushallituksen järjestämiin koulutuksiin olen osallistunut, totesi Latvala.

Ylinen toi esille Kivitipun seminaarin kustannustehokkuuden. Monesta koulutuksesta saa pulittaa 750–3 000 euroa päivältä.

Jamin koulutusalajohtajat Hanna Latvala ja Ilkka Ylinen haluavat oppia lisää johtamisesta. Korkeatasoinen seminaari houkutteli myös heidät Hotelli Kivitipun auditorioon.

 

Johtajia – kuten ihmisiä ylipäätään – on erilaisia. Ilkka Ylisen mielestä hyvä johtaja kuuntelee ja ymmärtää.

– Koulumaailmassakin olemme asiakaspalvelutehtävissä, joka heijastuu pitkään ketjuun eli opiskelijoihin ja heitä työllistäviin yrityksiin saakka.

Latvalan mukaan hyvällä johtajalla on ihmistuntemusta. Hän on myös innostava ja kannustava, jotta voidaan tehdä töitä hyvässä hengessä.

Menestyksen avaimia

Suomalaisesta johtajuudesta seminaarissa alustanut kasvatustieteen tohtori ja dosentti Vesa Nissinen huomioi johtamisen olevan tärkein funktio, jolla yrityksen menestyminen taataan. Hänen näkemyksensä mukaan johtaminen on pudonnut eri tieteenalojen väliin.

– Johtamisen tutkimusta ja kehittämistä on tehty vasemmalla kädellä. Johtaminen on monimutkaista kuin ihmiselämä yleensä. Johtamisessa ollaan takamatkalla verrattuna muihin tieteenaloihin.

Suomalaista johtajuutta ei Nissisen mielestä voi käsitellä ilman suomalaista identiteettiä. Itsenäistyneen Suomen lainsäädäntö rakennettiin pitkälti Ruotsin antamien mallien mukaisesti.

Identiteettiä lähdettiin rakentamaan muiden muassa urheilumenestyksen avulla: Suomi kahmi mittavan määrän olympiamitaleita 1920- ja 1930-luvuilla.

Regions of Knowledge -tapahtuma jatkui vielä lauantaina erityisellä tohtoripilkki-tapahtumalla. Seminaarin puhujat marssivat Lappajärven jäälle frakeissaan, valkoisissa hansikkaissaan ja tohtorinhatuissaan.

Pilkkimisen ohella kuultiin puheita, nostettiin maljoja ja nautittiin sillilautanen. Tunnelmaa toivat Jean Sibeliuksen säveltämä musiikki eri aikakausilta. Vaikka kyseessä oli kutsutapahtuma, sai yleisö tulla seuraamaan sitä jäältä. Tohtoripilkki järjestettiin kuudetta kertaa.

Virpi Poikelin