Veijo Turpela näkee, että tilanne pesäpallossa on menossa hyvään suuntaan, sillä seuratyö on elpynyt ja laji kiinnostaa yhä lapsia ja nuoria aika lailla.

Pallo pysyy yhä Turpelan räpylässä

Meneillään olevan 2000-luvun useana vuonna on Vimpelin Veto ollut päällimmäisenä pesäpallopuheena noin näillä main ja muuallakin Etelä-Pohjanmaalla. Aina ei ole ollut niin.

Menkäämme aikakoneella 1980 -luvun loppuun. Silloin Alajärven Ankkurit hallitsi pesäpallomaailmaa koko Suomessa. Ankkurit otti ansaitusti SM-kultaa vuosina 1988 ja 1989.

Yksi AA:n väkevistä kullanhuuhtojista ja kykypelaajista oli Veijo Turpela.
– Kultavuosinamme monet pienet palat loksahtivat kohdalleen mainion pelimiehen Pekka Peltomäen siirtyessä kentältä oivaltavaksi pelinjohtajaksi.

– Joukkue uusiutui sopivasti, harjoittelimme erittäin hyvin ja koko joukkue oli erittäin sitoutunut sekä kunnianhimoinen, Veijo Turpela sanoo.

Nykyään pääkaupunkiseudulla asuva Veijo Turpela, 52, valittiin aikoinaan Itä-Länteen kaikkiaan yhdeksän kertaa.

– Noista peleistäni ikimuistoisin oli kyllä ensimmäinen Itä-Länsi -otteluni. Se pelattiin Vaasassa. Tajusin tuolloin saavuttaneeni tietyn tason urheilu-urallani. Mieleeni on jäänyt myös rankassa vesisateessa Sotkamossa pelattu Itä-Länsi. Sotkamossa oli vielä hiekkakenttä tuolloin, Turpela kertoo.

Urheilu oli aikoinaan tosi iso osa elämää Alajärvellä.

– Kyllähän se Alajärvellä näkyi ja tuntui, että pesäpalloa pelattiin tuolloin(kin) pääsarjassa. Siinä sitä innostuin pesäpalloon itsekin. Olin silti urheilun suhteen kaikkiruokainen. Pelasin myös kori- ja lentopalloa sekä jääkiekkoa ja tennistä sangen aktiivisesti, Veijo Turpela muistelee.
Pallo pysyy yhä Veijo Turpelan räpylässä.

– Treenaan ja kopittelen kernaasti SMJ:ssä naisten superia pelaavan Liinu -tyttäreni kanssa niin usein kuin se suinkin on mahdollista. Viimeksi joululomalla sain antaa vinkkejä siitä kuinka ennen pesistä pelattiin, Veijo Turpela hymyää.

– Sulkapalloa pelaan myös ja lenkkeilen koiran kera, joten kyllä tässä liikunta pysyy elämässä mukana.

Kitrolla

Milloin viimeksi kävit seuraamassa Ankkureiden kotimatsia Kitrolla?

– Käyn joka kesä Kitrolla katsomassa pesäpalloa. Tykkään viettää kesälomaani Alajärvellä, ja mikäpäs se kesään paremmin sopisi kuin pesäpallo, Turpela puhuu.

Vaikka Veijo Turpela on ihmisten mielessä ja muistoissa nimenomaan Alajärven Ankkureiden pelimies, niin mahtuu hänen kilpaurheiluvuosiin myös pelaaminen helsinkiläisen kohujoukkue Kaisaniemen Tiikereiden piikkiin.

Yleisöllä oli valtaisa kiinnostus Tiikereitä kohtaan. Maakunnissa tuolloin sekä joukkueet että katsojat oikein uhkuivat halua kellistää Tiikereiden pesispoppoo, Turpela kertoo.

Mikä mielestäsi on upeinta pesäpallossa?

– Pesäpallo on kelpo joukkuelaji ja kovan ja yhteisöllisen harjoittelun kautta siinä syntyy upeita ja kestäviä kaveri- ja ystävyyssuhteita. Upeaa on tietysti saada nauttia elämyksistä ja toki myös menestyksistä.

– Onnistuminen antaa myös yleisölle sen kaipaamaa vastinetta, kun väki voi nauttia pelaajien kyvykkäistä tekemisistä, Turpela mietiskelee.

Millainen on mielestäsi pesäpallon tulevaisuus, Veijo Turpela?

– Pesäpallon tulevaisuus on mahdollisimman vahvassa seura- ja juniorityössä – jos jompi kumpi noista lyödään laimin, on tulevaisuus huono, Turpela sanoo.

– On tärkeää vahvistaa seurojen edellytyksiä tehdä perustyötä mahdollisimman hyvin. Näin luodaan myös perustuksia menestyville edustusjoukkueille. Uskon lajin tulevaisuuden olevan kernaimmin vahvojen seurojen edustusjoukkueiden kuin kaupallisin perustein rakennettujen edustusryhmien.

– Tilanne pesäpallossa on menossa hyvään suuntaan, sillä seuratyö on elpynyt ja laji kiinnostaa yhä lapsia ja nuoria aika lailla. Olen tosin kyllä huolissani pääsarjaseurojen taloudellista tilanteesta. Se ei ole korjautunut vuosien saatossa, Turpela mietiskelee.