Jussi Jänistä näyttelevä Emmi Piispanen (vas.), Hilda Jänis eli Viola Takala, Pate-peikko eli Lotta Viinamäki ja kuorossa laulava Lumia Joensuu olivat iloisella mielellä onnistuneen ensi-illan jälkeen.

Porkkanajahti hurmaa Alajärvellä

Alajärven musiikkiopiston uuden opetussuunnitelman mahdollistama produktio eli Jussi Jänis ja porkkanajahti -musikaali saatiin torstaina ensi-iltaan Alajärvi-salissa.

Heikki Jokiahon säveltämä ja Tuula Jokiahon käsikirjoittama musikaali hurmasi ensi-iltayleisössä mukana olleita lasten vanhempia ja isovanhempia, musiikkiopiston oppilaita sekä muita kulttuurista kiinnostuneita.

Musikaalissa on mukana seitsemän näyttelijää, 14 hengen orkesteri ja kahdeksan hengen kuoro.

Heikki Jokiahon lisäksi musiikkiopiston puolelta työryhmään kuuluvat pianon- ja sellonsoittoa opettava Leena Pesu ja viulunsoittoa opettava Saija-Leena Ojutkangas, joka toimii myös orkesterin vetäjänä.

Rytmiä ja tunteita

Jussi Jänis ja porkkanajahti kertoo pupuperheen ahdingosta tilanteessa, jossa pupujen suuri porkkanavarasto on joutunut Mauno Motosedän jyräämäksi: puput huomaavat kauhukseen porkkanoiden menneen rikki.

Alajärven musiikkiopiston vt. rehtori Markku Pöyhönen uskoo, ettei kevätlukukaudella työstetty musikaali jää ainokaiseksi Alajärvellä.

Pikkupupuja näyttelevät Eevi Joensuu, Ida Ketonen ja Meri Yli-Sikkilä tuskailevat sydäntä raastavasti, kuinka nälkäiset puput eivät jaksa leikkiä.

Porkkanoita lähdetään metsästämään porukalla ja tällä reissulla törmätään myös todellisen erikoisruokavalion valinneeseen Simo-suteen.

Pate-peikolta voisi löytyä apu suureen hätään, mutta tämä vakuuttaa, ettei ole koskaan kiltti – kun ei edes tiedä, mitä on olla kiltti.

Tarinalla on onnellinen loppu, jossa korostuvat yhdessä tekeminen ja ystävyys. Ja Patestakin löytyy kiltti puoli.

Koskapa kyseessä on musikaali, on musiikilla iso rooli esityksessä. Pupuperheen hätä tuntuu käsin kosketeltavalta, kun orkesteri soittaa mollivoittoisesti.

Porkkanajahdin aikana on musiikissakin uudenlaista menoa ja meininkiä. Pupujen, peikon, susien ja karhujen kotimetsä ei ole mikään synkkä paikka.

Kuvataidekoulu Eeron oppilaiden tekemät värikylläiset lavasteet antavat tarinalle yhden mielikuvituksen pisaran lisää.

Tyytyväisiä esiintyjiä

Ensi-illan jälkeen Alajärvi-salissa ja viereiseen luokkatilaan perustetussa kahvilassa tavattiin helpottuneita esiintyjiä.

Kuorossa mukana ollut Lumia Joensuu huomasi, että orkesteri soitti hyvin. Ensi-iltakin meni hyvin, eikä ainakaan hirveästi väärin.

– Aluksi jännitti niin paljon, että otti mahasta.

Järvi-Pohjanmaan Musiikkiyhdistyksen aktiivit loihtivat musikaalin teeman mukaisesti porkkanakakkuja yleisön nautittavaksi.

Pate-peikon roolissa nähtävä Lotta Viinamäki kertoi puolestaan, ettei esityksen aikana muistanut, että kuinka paljon väkeä istui katsomossa.

– Yksi kaveri laittoi koululaisnäytöksen jälkeen tekstiviestiä, että hyvin meni. Meinasin kaatua esityksessä pupujen kotiin, Lotta paljasti.

Syntetisaattoreita musikaalissa soittavat Aamos Kivikangas ja Eino Latvala olivat myös tyytyväisiä ensi-iltaan. Kahdeksanvuotias Eino kertoo jännittäneensä takaa-ajotilannetta ja sitä, että ovatko soittajat perässä vai menevätkö edellä.

– Hyvin on tähän mennessä pysytty mukana, hän arvioi kenraaliharjoituksen, kahden koululaisnäytännön ja ensi-illan perusteella.

Yhdeksänvuotias Aamos sanoo jännittäneensä aamulla salintäyteistä koululaisnäytöstä – ja ensi-iltaakin ihan vähän.

Aamos Kivikankaan (vas.) ja Eino Latvalan mielestä ensi-ilta onnistui kaikin puolin hyvin.

Aamos opiskelee musiikkiopistossa pianonsoittoa ja viulunsoittoa, Eino pianonsoittoa.

Onnistujien produktio

Orkesteria johtanut Saija-Leena Ojutkangas kuvailee musikaalin työstämistä hienoksi matkaksi, jonka aikana produktiossa mukana olevat muskarilaiset ja musiikkiopiston oppilaat pääsivät huomaamaan, mistä lähdetään liikkeelle: soittotunneilla harjoitellaan nuotteja, sitten pidetään yhteisharjoitukset orkesterin kanssa ja viimeiseksi mukana ovat orkesteri, näyttelijät ja kuoro.

– Menee aika, että palapelin palaset loksahtavat paikalleen. Jokaisella mukana olevalla on tärkeä osa kokonaisuudesta.

– Musikaalin työstäminen harjoituttaa lavakäyttäytymistä eli pitää olla paikallaan ja odottaa vuoroaan sekä seurata, mitä tapahtuu lavalla. Luulen, että tämä on projekti, jonka lapset muistavat pitkään.

Leena Pesu toteaa puolestaan, että esitys kuulostaa joka kerta paremmalta.

– Esiintyjät ylittävät itsensä! Saa olla ylpeä jokaisesta lapsesta.

Alajärven musiikkiopiston vt. rehtori Markku Pöyhönen oli saapunut seuraamaan ensi-iltaa.

Musikaaliproduktio sopii hänen mukaansa hyvin musiikkiopiston uuteen opetussuunnitelmaan, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia monelle sellaiselle toiminnalle, johon vanha opetussuunnitelma ei kannustanut.

– Uudessa opetussuunnitelmassa nousevat keskeisiksi uuden luominen ja taiteiden välisyys.

– Musikaalissa on ollut hyvä tekemisen ja itsensä likoon laittamisen meininki heti alusta lähtien. Opettajat ovat hyvin innokkaita ja antaumuksellisesti mukana produktiossa.

Pöyhönen arvelee, ettei Jussi Jänis ja porkkanajahti jää Alajärven musiikkiopiston historian ainoaksi musikaaliksi. Jatkoa ei välttämättä seuraa ensi lukuvuonna, jota varten on toisenlaisia suunnitelmia.

– Seuraavana vaiheena musikaalipuolella voisi olla, että mukana olisi lasten omia sävellyksiä, sillä säveltäminen ja improvisointi on nostettu selkeästi esiin uudessa opetussuunnitelmassa.

Alajärven musiikkiopiston Alajärven toimipisteessä opiskelee tällä hetkellä 237 lasta ja nuorta.

Jussi Jäniksen porkkanajahti jatkuu yleisönäytöksenä Alajärvi-salissa tänään 12.4. kello 18.

Virpi Poikelin