Metsätyökone oli monen Metsäpäivän osallistujan mielenkiinnon kohde.

Metsäpäivä toi tietoa ja onnistumisen iloa

Vimpelissä mentiin ihan metsään, kun yhteiskoulun 7. ja 8. luokkien oppilaat viettivät joka toinen vuosi järjestettävää Metsäpäivää Itänurkan metsämaastossa.

Metsäneuvoja Jere Kiilunen (oik.) opasti Topias Turpelaa ja muita Metsäpäivän osallistujia puun pituuden mittaamisessa.

Tämänvuotista tapahtumaa nuorille olivat järjestämässä UPM, Metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Sääksjärven ja Vimpelin metsästysseurat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Vimpelin 4H-yhdistys ja Metsäkeskus.

Metsään oli järjestetty kahdeksan rastipistettä, joilla pääsi kokeilemaan itselle uusia asioita – esimerkiksi ekoaseammuntaa, pottiputkella tehtävää taimenistutusta tai puun pituuden mittausta. Kasvi- ja puulajejakin tunnistettiin. Rastipisteeltä toiselle edettiin ryhmissä.

Metsäpäivä on järjestetty aikaisemmin vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2017. Vuoden 2017 tapaan Vimpelin yhteiskoulu oli saanut Metsäsäätiöltä kuljetuksen järjestämiseen. Päivän avulla yläkoululaiset pääsivät jyvälle siitä, millaisia monenlaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa.

Metsään liittyy metsänhoidon lisäksi esimerkiksi opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia tai yrittäjän uraa sekä monimuotoinen virkistyskäyttö marjastuksesta ja sienestyksestä luontoharrastukseen. Nykyiset seitsemäsluokkalaiset kokoavat ensi elokuuhun saakka kasviota ja heitä neuvottiin etukäteen, että kasveista kannattaa ottaa valokuvia tai kerätä niitä mukaan.

– Kasvioon tulee 20 kasvia ja joku oppilas oli metsäpäivän aikana kerännyt jo 13 kasvia, kertoo maantiedon ja biologian opettaja Anne Anttila.

Tietoiskuja nuorille

Itänurkan metsämaastoon oli ripoteltu kahdeksan eri rastipistettä. Etenkin moni poika halusi kokeilla UPM:n pisteellä metsätyökoneen ohjaamossa istumista.

Evijärven ja Vetelin alueella toimiva metsäasiakasvastaava Markku Tyynismaa totesi, että useimmin kuullut kysymykset liittyivät metsätyökoneeseen, kuten esimerkiksi sen hintaan ja painoon, joka on 27 tonnia. Tyynismaan esittelemän palstan tukkipuut menevät Haapajärvellä sijaitsevalle sahalle lankkujen ja laudan materiaaliksi. Pienemmät palstan puut ovat puolestaan kuitupuuta, jota käytetään paperin, pakkauskartongin ja selluloosan valmistukseen.
– Tältä palstalta otetaan hakkuujäte talteen. Hakkuujäte kuivataan ja käytetään energiapuuna.

UPM:n metsäasiakasvastaava Markku Tyynismaa kertoi nuorille muiden muassa hakkuutyömaan turvallisuudesta ja siitä, mihin esittelyssä olleen metsäpalstan tukki- ja kuitupuu sekä hakkuujäte päätyvät.

 

Tyynismaa kertoo, että UPM:n saamat sertifikaatit periaatteessa edellyttävät kouluyhteistyön tekemistä.
– Tämä on mukavaa, erilaista kuin normaali työpäivä.

Taimikonhoitorastilla sai kokeilla raivaussahan käyttöä Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsurina työskentelevän Ari Kankaan opastuksella ja valvonnassa.

7 B:n Aapo Koivukoski oli kokeilijoiden joukossa. Hänen mukaansa helpointa oli kaasun painaminen. Eniten hän kertoi odottavansa metsästyskoirien näkemistä ja ammuntapistettä.

Pottiputki tutuksi

Vimpelin seiska- ja kasiluokkalaiset istuttivat Metsäpäivän aikana yhteensä noin 400 männyn- ja kuusentainta eli keskimäärin viisi tainta oppilasta kohti.

Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsäasiantuntija Lauri Torppa kertoi oppilaiden olleen hyvillä mielin ja sanoneen taimienistutusta siistiksi. 7 B:n Arttu Kangasaho kertoo istuttaneensa kotonaan muutaman taimen lapiolla.

Istutusvälineenä toimineen pottiputken käyttö sujui nuorukaiselta mallikkaasti.

– Kotiväellä on metsää. Istutus tehdään siemeniä kylvämällä. Toiveammattini on maanviljelijä. Isäkin on maanviljelijä. Hän tekee talvella metsätöitä maatalouden ohessa.

Arttu kertoo harrastavansa metsästystä.

– Vaarin mukana käyn hirvimetsällä ja naapurin mukana sorsametsällä. Metsästäjäkortin suoritin yli vuosi sitten.

Arttu Kangasaho ja muut Metsäpäivän osallistujat istuttivat noin 400 männyn- ja kuusentainta päivän aikana.

Vimpelin 4H-yhdistyksen ja Metsäkeskuksen yhteisrastilla päästiin tunnistamaan puu- ja kasvilajeja sekä mittaamaan puun pituutta.

Metsäneuvoja Jere Kiilunen opasti oppilaita ja yhden ryhmän ohjaajana toiminutta Topias Turpelaa, joka on entisessä opinahjossaan työkokeilussa.

Ryhmäläisten mittaamat pituusarviot vaihtelivat 16–19 metrin välillä. Mitattava puu oli noin 18-metrinen. Kiilunen näytti myös, kuinka puun läpimitan pituus selviää.

Maantiedon ja biologian opettaja Anne Anttila piti Metsäpäivän järjestelyjä hyvinä ja selkeinä. Päivä oli Anttilan mukaan kuumempi mitä odotettiin: ennakkoon pelättiin sadetta.

– Kokonaisuudessaan päivä oli mukava.

Koululta oli tehty ennakkojärjestelyjä esimerkiksi kysymällä koululaisten huoltajilta luvat ilmakivääriammuntaa varten.

Ennen vierailua tarvittiin vierailulupa metsään ja selvitys maastosta sekä järjestettiin esimerkiksi tapaaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, jossa sovittiin maastoihin tehtävät rastit. Metsäpäivää valvomaan lähteneiden opettajien lukujärjestykset piti sovitella.

Oppilaiden saamaan päivän antiin Anttila nostaa sen, että nuoret pääsivät ulkoilmaan ja kunto kohosi.

– Samalla opittiin uutta lähiympäristöstä. Ja stressitasot laskevat metsässä.

Virpi Poikelin