Vimpelin Vedon Superpesis-ottelut ovat kolmanneksi tunnetuin Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tapahtuma. Tämä käy ilmi Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa, INTO Seinäjoen toimeksi antamassa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin tavallisten suomalaisten aikuisten mielikuvaa Etelä-Pohjanmaasta matkailukohteena. Maakunnan tapahtumista parhaiten tiedettiin Seinäjoella vuosittain järjestettävät Tangomarkkinat ja Provinssi. Maakunnan ylivoimaisesti tunnetuin matkailukohde on Ähtärin Eläinpuisto, jonka muisti peräti 76 prosenttia kyselyyn osallistuneista.
Kysely on osa Etelä-Pohjanmaan matkailun imagotutkimusta ja se toteutettiin Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän rautatieasemilla huhti-toukokuussa. Haastattelututkimukseen osallistui 250 muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla asuvaa henkilöä, joista naisia oli 56 ja miehiä 44 prosenttia. Markkinatutkija Hannu Tuuri Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo, että haastattelututkimuksessa haluttiin päästä sellaisiin paikkoihin, joissa liikkuvat ja matkailevat ihmiset ovat.
– Etelä-Suomessa ja Jyväskylän seudulla asuu suurin osa suomalaisista. Helsingin rautatieasemalta lähtee junia eri suuntiin ja vastaajat asuvat eri puolilla maata. Kyselyn toteutti kolmen hengen tiimi.
Tunnelma ja tarina
Vastaajat saivat eteensä Etelä-Pohjanmaan kartan, johon kunnat oli merkitty valmiiksi. Tapahtumista kysyttäessä 32 prosenttia vastaajista osasi nimetä Tangomarkkinat. Provinssin prosenttiosuus oli 18 ja Vimpelin Vedon pesäpallon osuus 16 prosenttia.
– Ihmisillä on jäänyt mieleen Veto ja Saarikentän ainutlaatuinen tunnelma. Vedon tarina poikkeaa muista: pieni kunta on kuin Gallian kylä ja pesäpallokatsomossa saattaa olla 5 000 ihmistä. Ihmiset tietävät Saarikentän ainutlaatuisen tunnelman.
Tuuri valottaa, että vastaajat eivät maininneet Seinäjoen JymyJusseja, Koskenkorvan Urheilijoita tai Lapuan Virkiän naisten Superpesis-joukkuetta lainkaan, kun heiltä kysyttiin mieleen jääneitä eteläpohjalaisia tapahtumia.
Vedon puheenjohtaja Jari Lakaniemi kertoo, että seuran medianäkyvyyttä on pyritty lisäämään ja samalla perinteikkään seuran imagoa on uudistettu hallitusti esimerkiksi lisäämällä esports seuran lajivalikoimaan.
– On ilo nähdä tällaisia tutkimustuloksia, jotka osoittavat Vedon vahvan imagon sekä tehdyn työn tulokset.
Kunnanjohtaja Sami Gustafsson kertoo Vimpelin kunnan käyttäneen Vedon tunnettavuutta muun menestyksen luomiseen ja kuntamarkkinoinnin tukemiseen.
– Kunnan ja Vedon aloittama vahva mediakampanja on kasvattanut Vedon tunnettavuutta, ja tulee kasvattamaan sitä entisestään. Vimpelin tavoitteena on kasvattaa tunnettavuuttaan Suomen ja koko maailman tasolle.
Luontomatkailu nousussa
Etelä-Pohjanmaalta matkailijat mieltävät idylliset lakeus- ja peltomaisemat sekä yrittäjähenkisyyden. Ähtärin eläinpuisto oli matkailukohteiden selkeä ykkönen. Alueen muut matkailukohteet eli Kuortaneen urheiluopisto (16 prosenttia), Veljekset Keskinen (12 prosenttia) ja PowerPark (kahdeksan prosenttia) jäivät eläinpuistosta ja siellä asustavista pandoista selkeästi.
Luontoreitit ja ulkoilualueet nousivat vahvasti esiin Seinäjoelle lomalle tulevien keskuudessa. Joka toinen kaupunkiin lomalle tulevista olisi kiinnostunut luontomatkailusta. Kohteet voisivat Hannu Tuurin mukaan olla esimerkiksi Joupiskan kuntoportaat tai esimerkiksi Vimpelin Lakeaharjulle valmistuvassa olevat kuntoportaat.
– Matkailijat haluavat päästä helposti luontoon ja kohteiden tulisi olla hyvin opastettuja. Mielenkiintoista kyselyn tuloksissa oli se, että kaikilla vastaajaikäluokilla oli kiinnostus luontoon. Myös alueen matkailuyrittäjät tiedostavat, että luontomatkailu on nouseva trendi.
Visit Seinäjoen markkinoinnista vastaava Tuula Lahti toteaa puolestaan, että lakeusmaiseman tuotteistusta ei ole tehty, ja siinä on työsarkaa.
– Pitäisi löytää yrittäjiä, jotka tarjoaisivat luontoon ja lakeuden hyödyntämiseen tuotteita.
Paljon tehtävää
Etelä-Pohjanmaan matkailun imagotutkimuksen toinen osa suunnattiin alueen matkailuyrittäjille. Puhelinhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa oli mukana 50 matkailualan yritysten edustajaa. Yrittäjien vastauksista välittyy, että yhteistyö ei toimi eri toimijoiden välillä. Se voi olla Hannu Tuurin mukaan sekä vahvuus että heikkous.
– Yrittäjät kaipaavat enemmän yhteistyötä. Tapahtumajärjestäjien ja majoitusliikkeiden pitäisi saada tekemään aktiivisemmin yhteistyötä. Yrittäjien on vaikeaa lähteä viemään yhteistyötä eteenpäin. Tarvitaan ulkopuolinen taho, joka rakentaa yhteistyöverkoston, miettii Tuuri.
Hannu Tuuri huomioi, että Etelä-Pohjanmaalla on noin yhden käden sormin laskettavissa ne kohteet, jotka vetävät matkailijoita. Työtä tarvitaan, jotta matkailukohteet ja koko maakunnan alue saataisiin tunnetummaksi.
Virpi Poikelin
