Erkki Luoma-ahon runokirjassa seikkaillaan Afrikassa ja Vimpelissäkin.

Erkki Luoma-aholta kirja ja näyttely Vimpelissä

Vimpeliläislähtöinen, pitkään pääkaupunkiseudulla vaikuttanut filosofian maisteri Erkki Luoma-aho on koonnut Vimpelin kirjastoon kiinnostavan valokuvanäyttelyn, joka kantaa nimeä Missä hongat huokailevat – missä huojuu palmupuu. Hänen samannimisen runokirjansa julkaisujuhlaa vietettiin kirjastossa viime perjantaina.

Luoma-ahon runokirjassa on 259 runoa ja lähes 300 sivua. Kalevalamittaiset runot muodostavat tarinan, jossa seikkaillaan niin Ruotsin suomalaismetsissä, Afrikassa kuin Yhdysvaltain Delawaressakin. Matkaa tehdään myös Savosta Mutkajoen varrelle nykyiseen Vimpeliin. Alkusysäys runokirjan tapahtumille koetaan Savossa, kun Toivolan Johanna ryöstettiin orjaksi itään. Matkan varrella seurataan savolaisten matkaa, kun kotiseudulta on lähdetty pakoon kurjistuneita oloja. Kirjan loppuvaiheiden tapahtumapaikkana on Guineanlahti Afrikan länsirannikolla. Luoma-aho kävi hakemassa kuvamateriaalia ja paikallisen tarinankerronnan muotoa Grand-Popon kylästä käsin. Kylä sijaitsee länsiafrikkalaisessa Beninissä ja siellä on myös suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karo, jossa Luoma-aho työskenteli.

Tarina ihmisten kautta

Erkki Luoma-ahon toimi matemaattisten aineiden opettajana Espoossa ja työskennellyt myös kouluhallituksessa oppimateriaalien tuottajana sekä on kirjoittanut tietokirjoja. Runoteoksessaan Luoma-aho haluaa kertoa ihmisten elämästä 1500- ja 1600-luvuilla, jolloin ihmiset luottivat enemmän loitsuihin ja kansanuskoon. Kirjassaan Luoma-aho on käyttänyt vanhoja loitsuja ja runoja, joita on kerätty Karjalasta, ympäri Suomea, Virosta ja suomalaismetsistä.
– Suomalaismetsissä muinaisusko on säilynyt paremmin kuin Suomessa, koska siellä elettiin eristyksissä ja keskenään. Heillä oli oma kielensä maailman käsittämisessä.

Missä hongat huokailevat – missä huojuu palmupuu -runoteoksen henkilöhahmot ovat pääosin fiktiivisiä. Mukana on muiden muassa Aatu Visti -niminen henkilö, koska Luoma-aho on kotoisin Vimpelin Vististä. Runojen luomisprosessista Luoma-aho paljastaa, että kirjoitti tekstin suurimmaksi osaksi ensin suorasanaisena.
– Runomuodossa asioita pystyy esittämään eri tavalla kuin suorasanaisessa tekstissä. Voin käyttää runokieltä, enkä sanoa asiaa niin täsmälleen. Villa Karoon lähtiessäni oli ajatuksena, että en kirjoita pelkkää tietokirjaa, faktoja luetellen vaan olen halunnut päästä henkilöiden pään sisälle: miten he näkevät ja kokevat maailman ja mitä mieltä ovat.

Runokirjan työstämiseen Erkki Luoma-aholta kului aikaa kaksi ja puoli vuotta.

Kuvia läheltä ja kaukaa

Erkki Luoma-ahon valokuvanäyttely Missä hongat huokailevat – missä huojuu palmupuu nivoutuu tiiviisti samannimiseen kirjaan. Kuluvan kuun 26. päivään saakka kirjastossa esillä olevassa näyttelyssä on mukana etupäässä Luoma-ahon luontokuvia. Aikaisemmin Luoma-ahon kuvia on ollut esillä useissa valokuvanäyttelyissä sekä kalliotaiteesta kertovissa valokuvanäyttelyissä.

Vimpelistä on näyttelyyn päässyt esille muiden muassa Savonjoessa oleva Sahamyllynkallio, joka sijaitsee Vistissä. Kuvassa veden voima yhdistyy unenomaiseen tunnelmaan. Valokuvanäyttelyn kuvat ovat mukana myös runokirjassa.

 

Sahamyllynkalliosta ottamaansa kuvaan Erkki Luoma-aho on vanginnut veden voimaa ja unenomaista tunnelmaa.

 

Sahamyllynkallio-kuva on ollut mukana muiden muassa Erkki Luoma-ahon Savonjoki-nimiseen kirjaan liittyvässä näyttelyssä. Savonjoki-teos syntyi Luoma-ahon rakkaudesta Savonjokeen. Kirjassa tutustutaan Savonjokeen Poikkijoelta aina Jokisuulle saakka.

Virpi Poikelin