Heikki Rantatupa esitelmöimässä. Historiarinki kokoontuu keskiviikkoisin Menkijärven rantakahvilassa kello 18.

Historiaringissä pohdittiin Menkijärven asutuksen kehitystä

Dosentti Heikki Rantatupa esitteli Menkijärven ja lähialueiden historiaa keskiviikkoisin kokoontuvalle Historiaringille Menkijärven rantakahvilassa.

Aihe tuntui kiinnostavan väkeä, jota oli saapunut paikalle kahvilan täydeltä. Heikki Rantatupa tunnetaan yhtenä Suomen johtavista historiallisten karttojen tutkijoista. Vanhoihin karttoihin hän on perehtynyt jo 1970-luvulta lähtien, pitäjän- ja seutuhistorioiden kirjoittamisen myötä.

Alajärven seudun vanha kartta vuodelta 1774.

Rantatupa on perehtynyt kartta-aineistoon mm. Suomen ja Ruotsin kansallis- ja Sota-arkistoissa. Näitä karttoja löytyy Rantatuvan ylläpitämältä vanhakartta sivustolta.

Eläkkeelle jäätyään miehen kiinnostus vanhoihin karttoihin ja historiaan ei ole hiipunut, vaan tutkimustyö jatkuu edelleen. Rantatuvan seuraava projekti on Menkijärven kylähistorian kirjoittaminen.

Menkijärvi esiintyy ensimmäisen kerran teksteissä 1480 -luvulla

Rantatupa pohdiskeli yleisön pyynnöstä Menkijärvi-nimen syntyhistoriaa.

Rantatuvan mukaan legenda, jonka mukaan tykki olisi valahtanut järveen ja huudahdus ”Mänkööt järveen” on kyllä hauska ajatus paikannimen synnystä, mutta epätodennäköinen.

Todennäköisempää on, että nimi tulee Vesijärven rannalla sijaitsevasta Menkalan kylästä, jonka eränautinta-alueena Menkijärven seutu on ollut.

Mainintoja eränautinnoista löytyy Turun tuomiokirkon Mustastakirjasta, johon on koottu keski-aikaisia asiakirjoja.

Mustakirja on saanut nimensä paksuista mustista nahkakansista. Mustankirjan alussa on paavi Benedictus XII:n vuonna 1340 kirjoittama kirje, jossa hän julistaa pannaan joukon sääksmäkeläisiä talonpoikia, jotka ovat kieltäytyneet maksamasta kymmenysveroja kirkolle. Verojen maksuvälineena on käytetty oravannahkoja.

Oravan taloon tultiin Pietarsaaren suunnalta

Oravan talo näkyy asiakirjoissa jo vuonna 1564. Väki on saapunut seudulle Pietarsaaren ja Ähtävän suunnalta ja alun perin taloa on asuttanut Girs niminen suku.

Oravassa on toiminut aikoinaan kestikievarikin. Orava on ollut Isojaon aikaan koko manttaalin tila ja kooltaan 1042 hehtaaria.

Isojaossa tila jaettiin virallisesti kolmeen manttaaliin, vaikka se lienee toiminut kolmena eri talona jo paljon ennen isojakoakin.

Kai Hannulabacka