Soinin Juha Viitasaari kirjoitti kansanedustajille avoimen kirjeen

Kunnanjohtaja Juha Viitasaari Soinista on kirjoittanut avoimen kirjeen kautensa aloittaneille kansanedustajille.

Kirjeessään hän toteaa, että ilmastovaalien jälkeisen hallitusohjelman vahva tavoite on hiilineutraalius, jolle myös kansainvälinen ilmastopolitiikka asettaa kovia päämääriä.

Hallitusohjelman yhtenä ratkaisuna on, että tuulivoiman osuutta energiatuotannosta kasvatetaan. Siinä korostetaan markkinaehtoisuutta sekä hallinnollisten ja kaavoituksellisten esteiden poistamista.

Viitasaaren mukaan suunnitelma on hyvä, sillä markkinaehtoiseksi kehittyneen tuulivoiman haasteet ovat nämä hidasteet. Laajat maatuulivoima-hankkeet ympäri maan odottavat toteutumistaan.

Esimerkiksi edelläkäyvässä Soinin kunnassa on vuonna 2012 aloitettu lupaprosessit kolmelle tuulivoima-alueelle, jotka tuottaisivat vanhoillakin tekniikoilla sähköä jopa 30000 kodin kulutusta vastaavan määrän.

Alueista yksi on saanut lainvoiman. Soinin tuulista uudella tekniikalla riittäisi puhdasta sähköä moninkertaisesti yli oman tarpeen ja lisäalueita suunnitellaan, mutta suomalainen päätöksenteko ei taida antaa mahdollisuutta aloittaa rakennustöitä ilmastopolitiikan edellyttämällä tahdilla.

Ongelman organismi on yksinkertainen. Kehittynyt tuulivoimatekniikka tuottaa enemmän sähköä pienemmillä vaikutuksilla. Tukia ei tarvita, ääni ei erotu lehtien havinasta ja tutkilla voi minimoida lintujen törmäyksiä.

Nopeaa kehitystä ei ole osattu huomioida päätöksissä eikä vanhan mallin voimaloita kannata rakentaa markkinaehtoisesti, joten valituskierteeseen jumiutuneet tuulivoimakaavat vanhenevat.

Viitasaaren mukaan tarvitaan päivityksiä poikkeamisluvilla tai uusilla kaavoilla. ELY-keskukset ja ympäristöministeriö ovat linjaamassa, ettei muutoksia tule enää tehdä poikkeamisluvilla aiemmasta hyväksynnästä huolimatta.

Vuosikymmenen alkupuolella käynnistetyt prosessit on aloitettava alusta. Rajoja on oltava, mutta poikkeamassakin ne voi asettaa.

Suurempi ongelma Viitasaaren mielestä ovat hallinto-oikeuksien pitkät käsittelyajat. Usein ensin kaavapäätös tutkitaan oikeudessa ja sen jälkeen joku valittaa myös rakennusluvista.

Kun ainakin Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyajat tuulivoima-asioissa ovat kaksi vuotta, kaavapäätöksestä kuluu helposti 4–5 vuotta ennen kuin projekti voi edetä. Eivätkä näin isot investoinnit ole pystyssä ennen joulua.

Oikeusvaltioon kuuluu valitusoikeus julkisista päätöksistä. Yleensä virheistä valitetaan, mutta oikeaoppinenkin tuulivoimalupa käy säännöllisesti oikeudessa.

Taustalla ovat inhimilliset syyt ja asenteet, mikä ei tee valituksista vähemmän hyväksyttäviä, mutta takaa käräjöinnin yksityiskohtiin takertuen ja myös vaikutusalueen ulkopuolisilta toimijoilta.

Käsittelyajat johtuvat hallinto-oikeuksien vajaista resursseista suhteessa valitusten määrään ja päätöksenteon hankaluudet taas tiukasta byrokratiasta. Myös valtion virastot toimivat ristiriitaisesti samoilla seuduilla.

Viitasaari on eri hankkeissa neuvotellut valituksen jättäneiden viranomaisten sekä yksityishenkilöiden kanssa. Näiden perusteella hän kokee että yksittäistä toimijaa ei voi moittia, sillä jokainen valvoo etuaan, rajallista virkaansa tai yksittäistä intressiä.

Ja jokin intressi tai biotooppi löytyy 1,5 kilometrin säteeltä joka myllystä, vaikka asutus on kaukana. Ongelmana on byrokraattisen järjestelmän kyky toimia yhteisten päämäärien eteen. Tämä on teidän, uuden kauden kansanedustajien, ratkaistava, koska vastuullanne on nähdä kokonaiskuva.

– Jos halutaan saavuttaa linjattuja tavoitteita ja pitää valitusoikeus nykyisellään, on järjestelmän toimittava paremmin, Viitasaari toteaa. – Ontuvat prosessit vähentävät Suomen houkuttelevuutta uusiutuvan energian investoinneille ja vahingoittavat vähähiilisen tuotannon mahdollisuuksia. Asioita, joita hallitus esittelee hyvinvointimme rakennuspalikoina.

Tuula Jokiaho