Sääksjärvelle valmistuu lähiaikoina Wälisaaren kosteikko, jolla parannetaan järven tilaa ja lisätään alueen viihtyvyyttä sekä luodaan elinympäristöjä monille vesilintu- ja kosteikkolajeille.

Wälisaaren kosteikkohanke loppusuoralla

Vimpelin Sääksjärven eteläpäähän, Haunapanlahteen laskevan laskuojan alkupäähän on valmistumassa lähiaikoina Wälisaaren kosteikko.

Monivaikutteinen kosteikko toteutetaan Sääksjärven ja Sääksjärventien väliselle alueelle kaivamalla ja pengertämällä.

Kosteikon tarkoituksena on poistaa vedestä mahdollisimman tehokkaasti kiintoaineita – kuten esimerkiksi humusta ja niihin sitoutuneita ravinteita sekä luoda elinympäristöjä useille vesilintu- ja kosteikkolajeille.

Kosteikon kokonaispinta-ala on 3,92 hehtaaria. Kosteikolta on Sääksjärven rantaan 30–60 metriä.

Wälisaaren kosteikkohankkeen toteuttajana toimii Sääksjärven kylän jakokunta. Hanke käynnistyi viime vuoden kesäkuun puolivälissä maastokatselmuksella.

Maanomistajien kanssa toteutettu maastokäynti tehtiin viime elokuussa. Kosteikon suunnitteli ProAgrian asiantuntija Jarkko Pyyluoma.

Nopea aikataulu

Kosteikkosuunnitelma valmistui viime marraskuussa. Kosteikon kustannusarvio on 52 948 euroa. Sääksjärven kylän jakokunta haki hankeavustusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Avustuksen suuruus on 26500 euroa eli puolet kustannusarviosta. Vapo Oy avustaa hanketta 3000 eurolla.

Hankevastaava Harri Hänninen on tyytyväinen Wälisaaren kosteikkohankkeen saamaan vastaanottoon.

Wälisaaren kosteikko sijaitsee kolmen tilan alueella. Yhden tilan omistaa yksityishenkilö ja toisen jakokunta.

Kolmas tila on 46 osakkaan yhteinen maa-alue. Etenkin alueen yksityinen maanomistaja on ollut mukana ajamassa kosteikkohanketta eteenpäin.

Hankevastaava Harri Hänninen kertoo, että aloite kosteikkohankkeen toteuttamisesta tuli ympäristösihteeri Kirsi Syynimaalta.

Osa järven kunnostusta

Kosteikkoalueen läheisyydessä sijaitsevan Sääksjärven pinta-ala on 304 hehtaaria.

Järven valuma-alue on 128 neliökilometrin suuruinen. Järvi on suhteellisen matala, syvimmillään vain 2,8 metriä.

Järveä on kunnostettu laajasti – muiden muassa kunnostamalla säännöstelypato, rakentamalla kalatie, tekemällä lintuvesikunnostus, poistamalla vesikasvustoa ja tekemällä sekä tekemällä säännöstelyn muutos alueelle. Järvellä on toteutettu myös kunnostusruoppauksia.

– Kosteikkohanke on osa Sääksjärven kunnostusta, painottaa Harri Hänninen.

Vesienhoidon asiantuntija Leena Nikolajev-Wikström Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta kertoo, että tänä vuonna on jaettu varoja ennätysmäärä vesistökunnostuksiin. Tähän on vaikuttanut muiden muassa ympäristöministeriön aloittama vesiensuojelun tehostamisohjelma.

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Leena Nikolajev-Wikström kertoo, että kuluvan vuoden aikana on jaettu ennätysmäärä varoja vesistökunnostuksiin. Ely-keskus tukee erityisesti rehevien järvien kunnostamista.

Rahoitusta on varattu muiden muassa maatalouden vesiensuojeluun ja paikallisesti erityisesti rehevien järvien kunnostamiseen.

Tänä vuonna avustusta on myönnetty Sääksjärven kosteikkohankkeen lisäksi muiden muassa Lappajärvellä, Evijärvellä, Alajärvellä ja Perhossa sijaitseviin kohteisiin.

– Tukea voivat hakea yhdistykset, kunnat ja esimerkiksi vesialueen osakaskunta. – tai vaikka kalastusseura. Ely-keskus pystyy myöntämään avustusta enintään puolet kustannusarvioista eli loppupuolisko pitää löytyä muualta. Myönnämme rahoituksen vasta kun muu rahoitus on myönnetty, valottaa Nikolajev-Wikström.

Jatkosuunnitelmiakin Sääksjärven suunnalla on mietitty: alustaviin suunnitelmiin kuuluu lintutornin ja makkaranpaistopaikan rakentaminen.

Paikallinen metsästysseura suunnittelee puolestaan sorsalinnuille tarkoitettujen keinopesien rakentamista ja ruokinnan aloittamista.

Virpi Poikelin