Kraatterijärven geopark -hankkeessa mukana kuusi kuntaa. Euroopan suurin kraatterijärvi Lappajärvi ja esimerkiksi kuvauspaikkana toiminut kraatterin reuna eli Lakeaharju tarjoavat geologisesti ja kulttuurisesti merkittävää perimää sekä matkailijoille että paikallisille ihmisille.

Geopark edellä kohti Tokion Metsä-paviljonkia

Kraatterijärven geopark -hanke on nytkähtänyt konkreettisesti yhden askeleen eteenpäin. Maanantaina tuli tieto, jonka mukaan Ely-keskus rahoittaa UNESCO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön geopark-statuksen hakemista 297 504 eurolla.

Hakuprosessi aloitetaan 1.1.2020 ja hakemus jätetään marraskuussa 2021. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Soini ja Ähtäri.

Lappajärven ja Vimpelin kunnat ovat puolestaan paikallisten yritysten kanssa valmistelemassa esittelymatkaa Tokioon.

Heinä-elokuussa Tokion Suomen-suurlähetystön pihalla olevassa Metsä-paviljongissa esitellään lähinnä järviseutulaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen lisäksi Kraatterijärven geopark -hanketta, matkailun eri näkökulmia ja pesäpalloa.

Maailmalla on kaikkiaan noin 160 UNESCO:n geopark-kohdetta. Suurin osa on Kiinassa. Suomen toistaiseksi ainoa UNESCO:n Global Geopark -statuksen saanut kohde löytyy Rokualta.

Lokakuun lopussa päättyneen Kraatterijärven geopark -esiselvityshankkeen mukaan UNESCO:n Lappajärvellä ja sen ympäristökunnissa on riittävä geologinen perimä. Hankkeessa mukana olevilla kuudella kunnalla yhtenäinen tahtotila geopark-statuksen saamiseksi.

Selkeä visio

Vaikka geopark-hakua työstävien geologin ja suunnittelijan hakuprosessit ovat vielä kesken, on Euroopan suurimman kraatterijärven rannoilla ja lähikunnissa mietitty jo melko pitkälle sitä, mitä geopark-status vaatii ja tuo tullessaan.

Geoparkin odotetaan muiden muassa tuovan alueelle ja siellä toimiville kansainvälisen verkoston innovaatioita, yhteistyömahdollisuuksia ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Tärkeäksi koetaan myös se, että geoparkin avulla saadaan erityyppiset ja hajallaan olevat oman alueen matkailutoimijat koottua yhteen ja pitkäjänteisesti toimivan kehittämismallin alle.

Geoparkit vastaavat matkailullisen vetovoiman osalta kansallispuistoja ja UNESCO:n maailmanperintökohteita.

Geoparkit tuovat alueilleen noin 25 prosentin lisäyksen kävijämäärissä. Joissakin geopark-kohteissa matkailijalisäys on ollut 60 prosentin luokkaa, kiitos UNESCO:n, joka hoitaa geopark-kohteiden kansainvälisen markkinoinnin tehokkaasti.

Paikallisella tasolla Kraatterijärven geoparkin markkinoinnista vastaa Kraatterijärven toimijat ry.

Kriteerit täyttyvät

Esiselvityshanketta Sari Kujalan kanssa työstämässä ollut projektipäällikkö Heikki Mäkipää muistuttaa myös paikallisuuden eli oman alueen ja sen kulttuurin merkityksestä geoparkiin liittyen.

– Kotiseuturakkaus syntyy kotona tai koulussa.

Kraatterijärven geopark -hankkeessa mukana olevissa kunnissa on useita geologisesti ja kulttuurisesti merkittävää perimää alueella – esimerkkinä kansainvälisestikin tutkittu Evijärven Valmosanneva, kraatterin reuna Vimpelin Lakeaharjulla, Pyhävuori Alajärvellä ja Arpaisten reitti Soinissa.

– Vimpelin ja Alajärven reunalla on tyynylaavaa, joka osoittaa sitä, että tämä alue on ollut meren pohjassa silloin kun täällä ovat tulivuoret purkautuneet, valottaa Mäkipää alueen mielenkiintoisia geologisia yksityiskohtia.

Tokiossa esillä

Lappajärven ja Vimpelin kunnat sekä paikalliset yritykset aloittavat yhteisesittelynsä Suomen Tokion-suurlähetystön pihalle rakennettavassa Metsä Groupin ja Business Finlandin toteuttamassa, puurakenteisessa Metsä-paviljongissa heinäkuun 29. päivänä.

Kunnat ja paikalliset yritykset sekä kauempaa Tokioon lähtevät toimijat pääsevät esittäytymään kansainvälisille kävijöille, tekemään tuotteitaan tunnetuksi ja solmimaan liikesuhteita. Mukaan pääsee melko edullisesti.

Näyttelykustannusten kattamiseksi perittävä osallistumismaksu maksetaan yrityksen koon eli henkilömäärän ja liikevaihdon perusteella, hintahaitarin ollessa 500–2 000 euroa. Yritykset kustantavat itse henkilöstönsä matkat, yrityskohtaiset esittelymateriaalit ja Metsä-paviljonkiin mahdollisesti tehtävät rakennelmat.

Lappajärven ja Vimpelin kuntien osuus kustannuksista on yhteensä 20 000 euroa. Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara kokee, että pienellä rahalla saadaan valtava näkyvyys.

– Mukaan on lähdössä esimerkiksi Hotelli Kivitippu, matkailuklusteri, esports, muutama startup-yritys ja hiilinielukompensaatioyritys, joka edustaa trendikästä ja isoa bisnestä.

Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara (vas.), projektipäällikkö ja professori Heikki Mäkipää, Kawasakin pormestari Norihiko Fukuda ja Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli tapasivat äskettäin Japanissa Tokyo 2020 -projektin tiimoilta. Kuva: Shinji Shudo

Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli toteaa, että järviseutulaiseen matkailuun pitää saada lisää buustia.

– Jotta pystymme tarjoamaan konkreettista matkailulle, otimme Tokyo 2020 -hankkeeseen mukaan myös geoparkin. Japanissa on meneillään Suomi-buumi ja nyt on momentum, että pitää iskeä. Olympialaiset ovat maailman keskipisteenä ensi vuonna.

Metsä-paviljonki on avoinna Tokiossa kaikkiaan puolen vuoden ajan. Viikot on teemoitettu ja järviseutulaisten aloitus osuu olympiaviikoille. Muita teemaviikkoja ovat muiden muassa Sauna & Lifestyle eli sauna ja elämäntapa ja Food from Finland eli Ruokaa Suomesta.

Myös energia, terveydenhuolto, puu ja bionenergia sekä merenkulku esittäytyvät kesäkuun lopun ja joulukuun lopun välisenä aikana Metsä-paviljongissa.

Virpi Poikelin