Veteraanikuorojen konsertti Kuortaneella

Mainos[adrotate banner="3"]

Porin Mies-Laulun Seniorikuoro Vaarinlaulu saapuu Kuortaneelle. Korsuköörin kanssa he järjestävät yhteisen sotaveteraanikuorojen konsertin, josta suurimman osan esittävät porilaiset.

Konsertti kuullaan Urheiluopiston Aalto-salissa karkauspäivän iltana.

MAINOS

Kuortanelaislähtöinen Kosti Rasinperä laulaa soolon lauluun Vartiossa. Konserttimatkalla hän esittelee porilaisille Etelä-Pohjanmaata laajemminkin.

– Vaarinlaulun perinteet juurtavat Vuonna1919 perustetusta Porin Suojeluskunnan Mieskuorosta, joka olosuhteitten pakosta joutui sodan jälkeen lopettamaan toimintansa.

– Kuoron lakkauttamisen jälkeen kuoron jäsenet perustivat vuonna 1945 Porin Mies-Laulun jatkamaan samoilla linjoilla. Mies-Laulun syntyhetkeksi lasketaankin vuosi 1919, joten kuoro täytti juuri 100 vuotta, kertoo kuoron puheenjohtaja Taisto Ristimäki.

– Vuonna 1970, 50 vuotta sitten, perustettiin Porin Mies-Laulun Seniorikuoro Vaarinlaulu lähinnä niille laulajille, jotka eivät enää ikänsä puolesta halua tai jaksa laulaa varsinaisessa kuorossa.

– Vaarinlaulu jatkaa vuonna 2006 toimintansa lopettaneen Satakunnan Sotaveteraanikuoron perinnetyötä, sillä silloin tehdyllä sopimuksella Vaarinlaulu on virallisesti Satakunnan Sotaveteraanikuoron perinnekuoro. Pidämme kerran vuodessa ns. perinnekonsertin ja niissä merkeissä esiinnymme myös Kuortaneella.

– Vaarinlaulussa on tällä hetkellä noin 40 innokasta aktiivilaulajaa, joista vanhin täytti juuri 94 vuotta. Kuorollamme on toimintansa aikana ollut ainoastaan kaksi johtajaa, musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto vuoteen 2009. Siitä lähtien musiikillinen johto on ollut lehtori Harri Kedon turvallisissa käsissä.

– Harjoittelemme kerran viikossa, mikä antaa hyvän pohjan sekä vanhojen teosten rutinoituneille esityksille että uusien laulujen opettelemisen tuomille haasteille, Ristimäki kertoo.

Kaunehin maa-konsertti kuullaan Aalto-salissa 29.2. kello 18. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu kymmenen euroa.

Edellinen artikkeliTahdon rakastaa, mutta miten?
Seuraava artikkeliWoi wimpelis-wompelis Pyhävuoren Peikon tarina on nyt kirjoitettu sadun muotoon!