Alajärvellä kokoontui torstaina iso joukko ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista haasteista sekä mahdollisuuksista kiinnostunutta väkeä.

Alajärvellä rautaisannos tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen pysäyttämisestä

Alajärvellä kokoontui torstaina iso joukko ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista haasteista sekä mahdollisuuksista kiinnostunutta väkeä kautta maakunnan, kun Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjesti EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuman Alajärvellä.

EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumien tarkoituksena on tuoda näkyväksi EU-rahoituksen vaikutuksia maakunnassa. Alajärvellä pureuduttiin erityisesti ympäristö- ja ilmastoteemaiseen kehittämistoimintaan.

Leader Aisaparin nuorisojaoston jäsen Katariina Arpala ravisteli kuulijoitaan raikkain mielipitein.

Puhujavieraaksi Alajärvelle saatiin EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan huippuasiantuntija Ismo Ulvila Euroopan komissiosta. Seminaarin yhteydessä olleilla hankemessuilla maakunnan EU-rahoitteiset hankkeet kertoivat omasta toiminnastaan ja suhteestaan EU-rahoitukseen.

Seminaareissa pureuduttiin tarkemmin kuluneen EU-ohjelmakauden vaikutuksiin ja luotiin katseet tulevaan.

Avaussanat seminaarissa lausunut Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki muisteli, miten Euroopan Unioniin liityttäessä suurin huoli oli siitä, miten maatalous ja alueet pärjäävät. – Elämässä on menty eteenpäin, olemme sopeutuneet ja oppineet uutta. Paikallisella tasolla maataloustuottajat ovat joutuneet oppimaan eniten ja heille suorat tuet ovat nyt entistä tärkeämpiä.

Rintamäki totesi, että peloista huolimatta meillä on yhä vahva ja elinvoimainen maaseutu!

Avaussanat seminaarissa lausui Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki.

Alajärvellä EU on muutenkin otettu hyvin vastaan, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on kehitetty aktiivisesti ja moniin tärkeisiin hankkeisiin on saatu EU -rahoitusta.

– Pienetkin yritykset ovat päässeet mukaan kansainvälistymiseen yhteisten hankkeiden avulla, Rintamäki muistutti.

Suuri rakennemuutos käsillä

Euroopan komission ilmastoasioiden pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila selvitteli kuulijoilleen Euroopan vihreää toimintaohjelmaa, komission ajatuksia siitä mitä pitäisi tehdä.

Ulvila muistutti, että sellaisenaan hengästyttävä esitys ei ole vielä päätös jonka mukaan toimitaan, vaan komissio tekee ehdotuksia, joista neuvotellaan jäsenvaltioiden kanssa.

Ulvila maalasi kuulijoilleen käsitystä siitä, miten haastavaa ja kallista ilmastonmuutoksen torjuminen on, mutta muistutti myös että rahat tähän ovat jo olemassa.

– Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen maksaa joka vuosi 6000 miljardia. Tämä raha on jo olemassa, kyse on siitä miten se saadaan ohjattua ilmaston kannalta kestävään konseptiin.

– Vihreä toimintaohjelma on valtava rakennemuutos, joka tulee muuttamaan yhteiskuntia. Monet nykyiset toimintamallit eivät ole enää olemassa 30 vuoden kuluttua, Ulvila sanoi ja totesi, että näin on pakko tapahtua, paluuta entiseen ei ole.

– Trendi on selvä, ilmastonmuutos tapahtuu nopeammin kuin ajattelimme. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on laaja tuki, 93 prosenttia unionin kansalaisista on erittäin huolestuneita ilmaston tilasta ja haluaa ilmastotoimia.

Ulvilan mukaan ilmastotoimet tarkoittavat valtavaa rakennemuutosta. Sosiaalinen, taloudellinen ja kansainvälinen toimintaympäristö on tarkasteltava uudelleen ympäristön kestävyyden kannalta.

Uutta luotaessa tarvitaan siirtymävaiheita ja tavoite on, että kaikki kokevat hyötyvänsä muutoksesta. Ulvila selvitteli myös EU:n tavoitteita ilmastopolitiikassa kiittäen sitä, että jo nyt ollaan polulla joka mahdollistaa talouskasvun vaikka päästöt vähenevät.

– Kukaan ei halua sammuttaa Euroopasta valoja, vaan tavoite on jatkaa täällä työtä entistä kilpailukykyisempänä, Ulvila sanoi muistuttaen, miten valtavat mahdollisuudet uusi ajattelu tuo tullessaan.

Euroopan komission ilmastoasioiden pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila selvitteli kuulijoilleen Euroopan vihreää toimintaohjelmaa.

– Kyseessä ei ole vain vihreästä toimintalinjasta, vaan Euroopan kilpailukykysuunnitelmasta!

Suomen osalta Ulvila muistutti, että 40 prosenttia energiankulutuksesta menee lämmitykseen, joten rakennuksista tulee saada entistä energiatehokkaampia. Liikenteen osalta tavoitteet ovat ohjata ihmisiä matalahiilisempään liikkumiseen.

– 400000 ihmistä Euroopassa kuolee joka vuosi ilmansaasteisiin. Jos teemme joka sektorilla asteittaisia tiukennuksia päästörajoissa, on sillä suora vaikutus tulevien sukupolvien elämänlaatuun.

Asennemuutosta!

Nuorten näkemyksen maakunnan kehittämiseen seminaarissa toi Leader Aisaparin nuorisojaoston jäsen Katariina Arpala. Tämä parikymppinen vimpeliläinen ravisteli kuulijoitaan raikkain mielipitein muistuttaen, että nuoriin pitää panostaa silloin, kun he asuvat täällä.

– Jos kokemukset ovat huonot, niin ihan turha pyydellä palaamaan tänne takaisin opintojen jälkeen, Arpala totesi. – Jos nuoret taas ovat viihtyneet täällä, niin on helpompi palata takaisin.

Arpala peräänkuuluttikin nuorten kuulemista ja huomioonottamista. Esimerkkeinä hyvistä ideoista hän piti esimerkiksi Alajärven Liikunta-Aalto hanketta, joka on saanut positiivisen vastaanoton nuorten parissa.

Ilmastonmuutoksen takia yhä useampi nuori haluaa Arpalan mukaan asua maalla. – Kun kaupungissa opiskellut nuori haluaa muuttaa maalle niin hän kuitenkin kysyy, voiko hän elää maalla yhtä ekologisesti, kuin elää Helsingin Kalliossa? Millaiset asenteet täällä on? Katsotaanko kaupassa vinoon, jos ostan vain kasviksia?

– Täällä Etelä-Pohjanmaalla asennemuutos ekologisempaan suuntaan voisi olla ihan paikallaan, Arpala napautti ja toivoi, että kukaan ei naureskelisi nuorten ajatuksille vaan ottaisi ne tosissaan.

Yhtenä tärkeänä asiana nuorten alueella viihtymisen tekijäksi hän nosti esille vaikuttamismahdollisuudet. Nuorille pitää kertoa, miten hän saa ajatuksensa esille.

– Kuntien pitää kehittää viestintäänsä nuoria kohtaan. Esimerkiksi kolmikymppiset ei enää tiedä, mitä somea nuoret käyttää.

Seminaarin viimeisen puheenvuoron käytti Etelä-Pohjanmaan Liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoen kuluvan ohjelmakauden vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Seminaarin lopussa paneelissa olivat mukana Ulvila, Seppelvirta, Arpala sekä Mervi Niemi-Huhdanpää ja Kari Laasasenaho.

Tuula Jokiaho