Turvetuotannosta vapautunut suonpohja voi pysyä kasvipeitteettömänä vuosikymmeniä. Kuvituskuva.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on edistetty metsitystä

Turvetuotannosta vapautunut suonpohja voi pysyä kasvipeitteettömänä vuosikymmeniä. Oikeilla toimenpiteillä alueille voidaan saada aikaan tuottoisa metsä.

Metsitys lisää hiilensidontaa ja kompensoi turpeen hiilipäästöjä, vähentää kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia sekä lisää luonnon monimuotoisuutta.

Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Fenix – Suonpohjille uusi elämä -hanke pureutui näihin kysymyksiin päätavoitteenaan edistää turvesuonpohjien jälkikäyttöä taloudelliset, ekologiset ja kestävät näkökulmat huomioiden.

Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Fenix – Suonpohjille uusi elämä -hanke toteutettiin 1.8.2017-31.12.2019 välisenä aikana Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Hankkeen tavoitteena oli edistää tiedonvälityksen keinoin turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien jälkikäyttöä, erityisesti metsitystä ja kosteikkojen perustamista.

Hankkeen myötävaikutuksesta alueella käynnistyi lukuisia metsityshankkeita. Kiinnostusta metsityshankkeille on ollut runsaasti, mutta osa on jäänyt odottamaan metsitystukea, jota parhaillaan valmistellaan Maa- ja metsätalousministeriössä.

Tulevalle kesälle on näiden lisäksi suunnitteilla yhden kosteikon perustaminen. Hanke järjesti retkiä, tilaisuuksia ja tuhkalannoitusnäytöksen Kortesjärvellä, joissa kävi yhteensä 610 henkilöä.

– Kohtaamiset ja keskustelu metsityksestä ovat olleet hankkeen parasta antia. Metsitystietoudesta ovat olleet kiinnostuneet niin metsäammattilaiset kuin maanomistajatkin, kertoo projektipäällikkö Mira Isoniemi Suomen metsäkeskuksesta.

Hankkeessa laadittiin Suonpohjasta metsäksi -opas. Se antaa ohjeita metsityksen järkevään toteuttamiseen suonpohjan ominaisuudet huomioiden.

Lisäksi hankkeessa tehtiin neljä videota, joissa kerrotaan turvesuonpohjan ominaisuuksista, metsitystavoista sekä kosteikon perustamisesta. Videot ja muu materiaali löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

– On ollut innostavaa viedä tutkimustietoa käytäntöön ja nähdä, että suonpohjien metsityksen tutkimustiedolle on tällä hetkellä käytännössä suuri tarve, toteavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Lasse Aro ja Jyrki Hytönen.

Yhteiskunnassa käyty vilkas keskustelu uusien hiilinielujen luomisesta ja metsien merkityksestä hiilinieluina on osoittanut hankkeen ajankohtaisuuden.

Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen vähentäminen ovat tärkeässä roolissa myös maamme ilmastopolitiikassa.

Metsittämällä turvesuonpohjia luodaan uusia hiilinieluja. Siinä toimijoita auttaa uusi metsitysopas ja metsitysaiheiset videot. Hankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan metsitys voi olla maanomistajalle varsin kannattavaa jopa ilman tukiakin.

Metsitystietouden edistämistä jatketaan syksyllä alkaneessa valtakunnallisessa Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa.