Neljä maakuntajohtajaa ottaa kantaa turkiselinkeinon puolesta. Ala työllistää tuhansia suomalaisia ja alalla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi pohjalaismaakuntien kuntataloudelle.

Turkisalan tulevaisuus vakavasti uhattuna

Neljän pohjalaismaakunnan liitot kantavat huolta turkisalan selviytymisestä koronakriisissä. Turkishuutokauppoja ei ole pystytty järjestämään normaalisti. Monet tarhat ovat ylitsepääsemättömissä maksuvaikeuksissa. Turkiselinkeinolle aiheutuneet menetykset kuluneen kevään osalta ovat arvioiden mukaan ainakin 80 miljoonaa euroa.

Neljän maakunnan johtajat toteavat yhteisessä kannanotossaan valtion tarttuneen koronakriisin hoitoon vakavasti. Kriisin hoidossa on maakuntajohtajien mukaan huomioitava kaikki siitä kärsineet elinkeinot.
– On välttämätöntä, että turkisala ja sen erityispiirteet otetaan huomioon, kun suomalaisia yrityksiä autetaan pääsemään jaloilleen koronaepidemian seurauksista, linjaavat Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta, Jyrki Kaiponen Keski-Pohjanmaan liitosta, Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Österbottens förbundia eli Pohjanmaan liitoa johtava Kaj Suomela.

Suomessa on noin 700 turkistilaa. Ne ovat suurimmalta osin perheyrityksiä. Erityisen merkittävää turkistuotanto on pohjalaismaakunnille. Turkistarhojen tuotanto myydään lähes kokonaan ulkomaille. Viennin arvo oli viime vuonna yli 300 miljoonaa euroa. Kaikkiaan turkisala työllistää tuhansia suomalaisia. Turkiselinkeinolta saatavat verot ja maksut ovat merkittäviä yhteiskunnalle ja pohjalaismaakuntien kuntataloudelle.