Yrittäjien kuntabarometri -kyselyn mukaan puolet yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta naapurikunnan kanssa. Arkistokuva Alajärven ja Vimpelin rajalta.

Puolet yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta

51 prosenttia yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta naapurikunnan kanssa, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan kunnissa päätöksenteon yrittäjyysmyönteisyys on tärkein osa-alue. 30 prosenttia yrittäjistä kannattaa liitoksia. Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä kunnan toiminnasta. Kyselyyn vastasi yli 10 000 yrittäjää eri puolilta maata.

Myönteisimmin kuntaliitoksiin naapurikuntien kanssa suhtaudutaan Rannikko-Pohjanmaalla (69 prosenttia) ja Kainuussa (45 prosenttia). Ankarimmin kuntaliitoksia vastustavat kymenlaaksolaiset (62 prosenttia) ja varsinaissuomalaiset (60 prosenttia) yrittäjät.
– Yrittäjien enemmistö ei innostu kuntaliitoksista. Paikallisidentiteetillä on selvästi merkitystä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maakunnan keskuskaupunkien ympärillä yleinen ilmiö on, että yrittäjät kehyskunnissa ovat tyytyväisempiä kuntiinsa, kun keskuskaupungissa, huomioi Anssi Kujala.

Liitoksia luvassa

Kujalan mukaan kuntaliitoksia lienee kuitenkin luvassa. Väestön vanheneminen, syntyvyyden aleneminen ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike tuottavat kunnille vaikeuksia.
– Tehdään sote-uudistus tai ei, kuntien talous ei kestä. Kun vuoden 2018 kuntien tilinpäätöksistä kaksi kolmasosaa oli tappiolla, vuoden 2019 tilinpäätöksissä tilanne oli vielä kehnompi: tappiollisen tilinpäätöksen teki kolme neljästä kunnasta. Elinkeinopolitiikan merkityksen pitää ottaa kunnassa aiempaa isompi asema, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kunnilta pois.

Yrittäjille tärkeää kuntaliitoksia tehdessä on huolehtia yritystoimintaan liittyvien palveluiden saatavuudesta. Kujalan mukaan liitosten etuna voi olla mm. lupapalveluitten tehostuminen ja vaikkapa rakentamiseen liittyvien määräysten yhdenmukaistaminen seudulla.

Yrittäjät korostavat kuntabarometrissä tärkeimpinä kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueina kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa ja yrityspalveluita.

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue kunnassa.
– Varsinkin suuremmissa kunnissa järjestelmällisen yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen järjestelmälliseksi osaksi päätösvalmistelua lisää sen todennäköisyyttä, että kunnan päätöksenteko on yrityslähtöistä, näkee Kuusela.