Harvinaisia hetkiä kiireisessä maatalon arjessa. Harjoittelija Aada Blom ja tilan isäntä Marko Viitasaari rapsuttelemassa auringon paisteessa elämästään nauttivaa sarvipäätä.

Maatalousalan työvoimapulaan helpotusta alasta kiinnostuneista kaupunkilaisista?

Siinä, missä takavuosina maatalousalan opiskelijat olivat lähes yksinomaan maatalojen tyttäriä ja poikia, ovat ajat muuttuneet.

Nyt maatalous työllistää myös vierasta työvoimaa monella eri tavalla sekä kausi- että ympärivuotisessa työssä tilakokojen kasvettua merkittävästi.

Maatalousala kaipaa kipeästi uutta työvoimaa, jota ei enää riitä yksin maaseudun nuorista. Tässä kohtaa yksi ratkaisun avain voivat olla myös kaupunkien nuoret ja aikuiset.

– Meillä Jamilla on nähty, että esimerkiksi ns. heppatytöt kaupungeistakin, ilman mitään maatalouspuolen muuta taustaa, ovat hyviä alan opiskelijoita.

Koulutusalajohtaja Henna Latvala Järviseudun ammatti-instituutista on seuraamassa, miten opiskelija Aada Blomin työharjoittelu Koskenvarren Highlander -tilalla sujuu Marko Viitasaaren ohjauksessa. Ja sujuuhan se, heppatyttöä eivät isotkaan eläimet pelota, saatikka nämä söpöt vasikat!

– He ovat hevosharrastuksensa myötä oppineet jo nuoresta pitäen tekemään paljon fyysistä työtä eivätkä pelkää lannan hajua ja isoja eläimiä, kertoo koulutusalajohtaja Henna Latvala Järviseudun ammatti-instituutista.

Opintojen hyvä onnistuminen vaatii aina motivoituneen opiskelijan, hyvän oppilaitoksen ja asiaan vihkiytyneitä maatiloja, jotka tarjoavat opiskelijoille tuikitärkeitä työssäoppimisen mahdollisuuksia.

Alajärven Kurejoella on positiivinen esimerkki hyvin toimivasta koulutusyhteistyöstä oppilaitoksen ja yrittäjän välillä sekä maatalousalan opintoihin hakeutuneesta muuramelaisnuoresta, 17 -vuotiaasta Aadasta.

Aada Blom on hyvä esimerkki opiskelijasta, jolla ei ollut aikaisempaa maatalousalan kokemusta ennen opintoihin hakeutumista. – Mummulassani oli maatila, mutta siellä ei ollut enää karjaa. Parilla sukulaisella on karjatiloja, Aada kertoo.

Hevostyttö hän itse on ollut pienestä pitäen ja siitä syystä hän myös innostui hakemaan opintoihin alalle.

Aada opiskelee nyt toista vuotta maaseutuyrittäjäksi ja kyseessä on hänen ensimmäinen oppilaitoksen ulkopuolinen työharjoittelunsa. – Olen ollut koulutuksesta kaikkiaan positiivisen yllättynyt, siitä miten käytäntöpainotteista se on!

Koskenvarren Highlander -tilalla isäntä Marko Viitasaaren ohjauksessa Aada on päässyt näkemään, että yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen ja miten usein suunnitelmat muuttuvat yllättävien tilanteiden vuoksi.

Viitasaari toteaa, että hän ottaa mielellään harjoittelijoita. He tuovat työhön kaksi kättä lisää, mutta sitä tärkeämpää on se, että jos voi auttaa alalle haluavaa ihmistä ja häntä kouluttavaa oppilaitosta, niin se pitää tehdä.

Marko on itse opiskeluaikana ollut harjoittelijan tilanteessa ja tietää sitä kautta, mitä harjoittelija kaipaa. – Harjoittelun pitää olla nimenomaan sitä, eikä pakkotyötä.

Aada onkin päässyt tekemään ruokintoja, traktorin huoltotöitä, kiinteistönhuoltoa, pientareiden ajoja, korjaamaan aitoja ja jahtaamaan karanneita eläimiä. Sorkkatulehdusta on hoidettu onnistuneesti ja tulossa on vielä ainakin reissu teurastamolle.

Aada pääseekin Viitasaaren tilalla perehtymään myös tuotteiden jatkojalostukseen, sillä tilalla harjoitetaan suoramyyntiä, mikä on hieno mahdollisuus.

Tämä vasikka päätti, että laitumelle tupsahtanut toimittaja oli kuin suoraan ulkoavaruudesta tullut, joten oli parasta selvittää miltä hän tuoksui ja maistui. Niin me sitten kuvaushetken jälkeen tutustuttiin tarkemmin.

– On tämä minullekin hyvä, kun harjoittelijan mukana tulee poikkeusta siihen arkiseen työhön. Viljelijän ammatti on melko yksinäistä, tehdäänhän lähes kaikki koneella. Harjoittelijoissa on myös se mukava, että on hienoa nähdä miten toinen kehittyy ja oppii.

Aada saakin vuolasta kiitosta niin Viitasaarelta kuin Henna Latvalaltakin, sillä vaikka nuori tyttö ei ole maatilan kasvatti, niin pelkoa koneiden käyttöön ei ole näkynyt.

Toisaalta ei ole myöskään sellaista joskus vaarallistakin näyttämisen halua, mitä joskus maatalojen, ikänsä koneiden kanssa pelanneilta pojilta, saattaa löytyä.

Koskenvarren Highlander -tilalla Aada suorittaa harjoittelua naudanlihantuotantoon liittyvään tutkinnon osaan. Paikkana tila onkin siihen mitä mainioin, onhan tilalla 120 päinen karja, joista noin 40 on emoja. Isot sonnit elävät tilalla kolmivuotiaaksi ennen teuraaksi lähtemistään.

Jälleenmyynnissä tila satsaa kuluttajamarkkinointiin, mikä nyt korona-aikana onkin ollut haastavaa. Nyt muutama sonni on kuitenkin taas lähtenyt teuraaksi ja se tietää sitä, että tuoretta lihaa on jälleen tilalta saatavilla.

Työssä oppiminen on tärkeää

Työpaikalla oppiminen on ollut pitkään keskeinen osa ammatillisia opintoja. Henna Latvala kertoo, että sen merkitys on entisestään korostunut ammatillisen koulutuksen reformin myötä.

– Maatalousala on ollut jo pitkään murroksessa tilakoon kasvaessa ja yrittäjien määrän vähentyessä. Työvoimaa tarvitaan jatkuvasti, samalla kun alan opintoihin hakeutuvien nuorten määrä kuitenkin vähenee.

Alajärven Kurejoella sijaitsevan Järviseudun ammatti-instituutin opiskelijat ovat löytäneet aina hyvin työssäoppimispaikkoja. Kuluneen vuoden koronarajoitukset vain lisäsivät opiskelijoiden tarvetta tiloilla ja yhdessä tilojen kanssa pystyttiin varmistamaan käytännön opetuksen jatkuminen, vaikka opetus muuten toteutettiinkin etänä.

Luonnonvara-alan oppilaitokset tekevät jatkuvasti työtä opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle ja tuovat muutenkin positiivisesti suomalaista ruoantuotantoa ja maatalousyrittäjyyttä esille. – Alalle ovat todellakin tervetulleita myös kaupunkien nuoret ja aikuiset, joilla ei välttämättä ole mitään kokemusta alasta, Latvala sanoo.

– Itse asiassa he ovat kohderyhmä, josta luonnonvara-alalle toivotaan opiskelijoita ja tulevaisuuden työntekijöitä. Motivaatio ja kiinnostus kantavat jo pitkälle alalla, jossa kuitenkin edelleen vaaditaan myös hyvää fysiikkaa, rohkeutta toimia isojen koneiden ja eläinten kanssa ja motivaatiota myös alalla vaadittaviin tietopuolisiin opintoihin.

– Toivomme, että Aadan esimerkki kannustaisi muitakin alasta kiinnostuneita maaseutuhenkisiä nuoria ja aikuisia hakemaan rohkeasti tälle tärkeälle tulevaisuuden alalle.

Marko ja Marja Viitasaaren tila tarjoaa opiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön lihakarjan kasvatuksesta tuotteiden jatkojalostukseen ja tilamyyntiin saakka.

Tilalla on harjoitettu tuotteiden suoramyyntiä noin viiden vuoden ajan. – Tästä kiitos kuuluu asiakkaillemme, jotka haluavat valita lautaselleen lähellä tuotettua puhdasta ruokaa ja samalla tukea paikallista yrittäjyyttä, Marko toteaa.

Lähiviikkoina Koskenvarren Highlander -tilalle on tulossa myös työtön työnhakija työkokeiluun TE-toimiston kautta. Marko kertoo, että tämä työkokeilija keskittyy enemmän tilan verkkonäkyvyyden uudistamiseen ja parantamiseen oman osaamisensa pohjalta.

Tilalle ollaan ottamassa kuukauden ajaksi työhön myös kirvesmies töihin palkkatuella, sillä yhtä ja toista kunnostustyötä tilalta löytyy aina.

Tuula Jokiaho