Hankekokonaisuudessa on myös tarkoitus pystyttää eteläpohjalaiselle suonpohjalle ilmastovaikutuksia havainnoiva jatkuvatoiminen mittausasema. Kartoituksia sijoituspaikasta on tehty myös Järvi-Pohjanmaan ja Kuusiokuntien alueella.

Eteläpohjalaiselle suopohjalle ainutlaatuinen mittausasema

”Metsät turvemailla –ratkaisuja päästöjen hallintaan ja hiilinielujen kasvattamiseen (TURNEE)” -hanke sai maa- ja metsätalousministeriöltä enintään 1170400 euron kokonaisrahoituksen.

TURNEE-tutkimushanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ”Hiilestä kiinni” -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan.

Hankkeessa selvitetään uusien mittauksien ja mallinnuksen avulla, kuinka paljon maankäyttösektorin päästöjä voitaisiin pienentää reheviä turvemetsiä ennallistamalla, ja toisaalta kuinka paljon nieluja voitaisiin kasvattaa metsittämällä tai ennallistamalla käytöstä poistettuja suonpohjia. Hiiliasioiden lisäksi hanke tutkii turvemaiden vesiensuojelua.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Annalea Lohila koordinoi hanketta Helsingin yliopiston INAR-ilmakehätieteen keskuksessa, jota johtaa akateemikko Markku Kulmala.

Hankkeessa ovat mukana lisäksi Helsingin yliopiston Metsätieteen laitos, Oulun yliopisto, Ilmatieteenlaitos sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö. Hanke toimii ajalla 1.3.2021-31.12.2023.

Ekosysteemin ja ilmakehän vuorovaikutusta mittaava asema Etelä-Pohjanmaalle

Hankekokonaisuudessa on myös tarkoitus pystyttää eteläpohjalaiselle suonpohjalle ilmastovaikutuksia havainnoiva jatkuvatoiminen mittausasema. Kartoituksia sijoituspaikasta on tehty myös Järvi-Pohjanmaan ja Kuusiokuntien alueella.

Käytöstä poistetulla turvesuolla ei vastaavia mittauksia ole aiemmin tehty missään päin maailmaa. Lisäksi hankkeessa tehdään muita hiilimittauksia ns. off-line -konseptilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana mittaustoiminnassa.

Tutkimustulosten välittäminen viranomaisille, neuvontaorganisaatioille sekä alan muille toimijoille on keskeinen osa hankkeen toimintaa.

Suopohjien jälkikäytöstä väitellyt FT Kari Laasasenaho ja suoalan professorin pätevyyden omaava MMT Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksiköstä katsovat, että hanke on ajankohtainen ja tärkeä turvemaavaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle.

Parhaillaan maakunnalle keskeinen energiaturpeen käyttö on vähenemässä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva tutkimustoiminta ja ilmastoviisaiden ratkaisujen löytäminen soiden jälkikäytölle ovat välttämättömiä. Turvemailla on mm. tärkeä rooli eteläpohjalaisen ruokaketjun tukena.

Laasasenahon ja Lauhasen lisäksi yksikön johtaja Terhi Junkkari ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Taru Mäki pitävät yhteistyötä akateemikko Markku Kulmalan ryhmän kanssa tärkeänä.

Hanke on osa vähähiilistä ruokaketjua ja kiertotaloutta tukevaa hankeperhettä.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta v. 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta pian tämän jälkeen. Tavoitteen saavuttamiseksi maankäyttösektorin hiilinielujen pitäisi ylittää muiden sektorien kasvihuonekaasu (KHK) -päästöt.

Tähän vaaditaan paitsi nopeampia päästövähennyksiä, myös maaperän hiilinielujen vahvistamista.
Nykytilanteessa ojitettujen turvemaiden päästöt vaikeuttavat maankäyttösektorin mahdollisuuksia saavuttaa tätä tavoitetta: kun LULUCF-sektorin nettonielut v. 2018 olivat 10 Mt CO2-eq, aiheutui ojitettujen soiden turpeen hajoamisesta 16 Mt CO2-eq päästöt Tilastokeskuksen mukaan.

Toisaalta jos turvemaiden päästöjä kyettäisiin voimakkaasti hillitsemään tai kääntämään jopa nieluksi, voitaisiin sektorin nettohiilinielut lähes tuplata.