Alajärven etsivien toimisto löytyy Kirkkotieltä. Mira Luomala (vas.) ja Kaisa Karvonen ovat ideoineet erilaisia tapoja toimia nuorten kanssa koronarajoitusten aikaan. Työn keskiössä on toimiminen nuorten ehdoilla ja heitä kuunnellen. Kuva: Tuomas Rajala

Etsivää nuorisotyötä nuorten ehdoilla

Alajärvellä ja Vimpelissä on satsattu nuoriin ja heidän auttamiseensa etsivän nuorisotyön keinoin jo vuodesta 2008 lähtien.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimintaa toteutetaan nuoren omilla ehdoilla.

Etsivät auttavat esimerkiksi kesätyöpaikan, vakituisen työn tai erilaisten tukien hakuprosessissa – tai vaikkapa uuden harrastuksen löytämisessä.

Alajärvellä ja Vimpelissä työskentelevien etsivien – Kaisa Karvosen ja Mira Luomalan – kanssa voi käydä juttelemassa mieltä askarruttavista asioista.

Koronapandemia on asettanut omat haasteensa myös etsivään nuorisotyöhön, joihin etsiväkaksikko on pystynyt vastaamaan käyttämällä hyväkseen luovuutta ja digitalisaatiota.

Valtakunnallisesti etsivää nuorisotyötä on tehty vuoden 2011 alusta lähtien, jolloin astui voimaan nuorisolain muutos. Lain mukaan kunnat toteuttavat etsivää nuorisotyötä tai hankkivat sen palveluna.

Etsivällä nuorisotyöllä tarkoitetaan erityisnuorisotyötä, jossa tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa, ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin.

Etsivä nuorisotyö pyrkii auttamaan alle 30-vuotiaita nuoria saavuttamaan tarvitsemansa palvelut ja etsimään vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja rahoituksen myöntää aluehallintovirasto.

Tälle vuodelle etsivää nuorisotyötä varten on haettu60 000 euron summaa. Päätöstä odotetaan lähiaikoina. Vimpeli ostaa Alajärveltä etsivän nuorisotyön palvelun.

Etsivä nuorisotyö on Alajärvellä osa sivistystoimea. Etsivällä nuorisotyöllä on laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muiden muassa työ- ja elinkeinopalvelut, toisen asteen oppilaitokset ja sosiaalitoimi.

Kiinni ajan haasteissa

Mira Luomalan ja Kaisa Karvosen saamien yhteydenottojen määrä on vaihdellut vuosittain 60:n ja 120:n välillä. Nuori itse tai hänen vanhempansa voi olla yhteydessä etsiviin tai etsivien luokse ohjaudutaan viranomaisen lähettämänä.

– Työmme painottuu pääasiassa yksilöohjaukseen. Koemme, ettei työmme ole muuttunut miksikään koronan takia ja ohjauksia tulee ihan tavalliseen tapaan.

Korona-aika on ylettänyt lonkeronsa myös etsivään nuorisotyöhön, joka on muuttanut muotoaan tilanteen vaatiessa. Oppilaitosvierailut ovat olleet tauolla, eikä kutsunnoissa käyty.

Viime vuoden lopulla Luomala ja Karvonen esittäytyivät Teamsin kautta Vimpelin yhteiskoulun yhdeksänsien luokkien vanhempainillassa, jossa käsiteltiin jatko-opintoihin liittyviä asioita.

– Kesätyöinfon striimasimme yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Myös etsivien nuorisotilavierailut olivat tauolla. Alajärven ja Vimpelin välituntitoiminta oli tauolla pahimman tilanteen aikaan.

– Nyt Alajärvellä on pidetty sitä ulkona ja Vimpelissä auditoriossa. Camera Obscuraan osallistuimme Alajärven yläkoululla yhdessä muiden nuorisotoimijoiden kanssa koronatilanteesta huolimatta, summaa Kaisa Karvonen.

Persoonaa peliin

Kaisa Karvonen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (amk) ja hän on toiminut etsivässä nuorisotyössä elokuusta 2013 lähtien.

Mira Luomala on kouluttautunut sosionomiksi (amk) ja toiminut Alajärvellä etsivässä nuorisotyössä kolme vuotta ja kokemusta samoista tehtävistä on aikaisemmalta työuralta.

Yhtä mieltä he ovat siitä, että heillä on ollut vapaudet kehittää etsivää nuorisotyötä.

– Rahoittaja eli opetus- ja kulttuuriministeriö sekä nuorisolaki määrittävät, mitä etsivien työnkuvaan kuuluu. Työstä saa tehdä myös omannäköistä. Kuuntelemme nuorten ideoita, että mitä he haluavat työskentelyyn, painottaa Mira Luomala.

Nuorisotyöntekijän persoona on isossa roolissa etsivässä nuorisotyössä. Työntekijöiden pitää olla helposti lähestyttäviä.

Kesällä Kaisa Karvonen ja Mira Luomala tapasivat nuoria Alajärvellä Kirkkotie 1:ssä sijaitsevan toimistonsa pihalla.

Mira Luomala ja Isla (vas.) ja Kaisa Karvonen ja Emil motivoivat alajärveläisnuoria lähtemään lenkille. Moni nuori kysyykin etukäteen, että ovathan koirat mukana lenkillä. Kuva: Tuomas Rajala

Mira Luomalaa ja Kaisa Karvosta yhdistää koiraharrastus, jonka he ovat ottaneet osaksi etsivää nuorisotyötä. Lähikontakteja on vähennetty, mutta nuoria on tavattu usein lenkkeilyn merkeissä ja koirat ovat olleet luonnollisesti mukana.

– Ideana on saada nuorta pois kotoa ja harrastamaan liikuntaa. Yksin ei välttämättä tule lähdettyä kotoa minnekään ja koirat motivoivat ulkoilemaan lähdettäessä. Moni kysyykin, että mennäänkö uudestaan ja otatko koirat mukaan, kertoo Karvonen.

Digiaikaa nuorisotyössä

Alajärven ja Vimpelin etsiväkaksikko on ryhtynyt entistä enemmän pitämään nuoriin yhteyttä etänä – etenkin niinä aikoina, jolloin ei ole saanut tavata nuoria ja asioita on pitänyt hoitaa puhelimitse tai laittamalla viestiä.

Luomalan ja Karvosen mukaan paikallisilla nuorilla on hyvät valmiudet käyttää digitalisaatiota yhteydenpidossa.

– He osaavat myös kysyä apua, jos tarvitaan. He myös tiedostavat, miksi joudutaan pitämään yhteyttä etänä.

Alajärvellä on suunnitelmissa toteuttaa matalan kynnyksen pienryhmän. Ryhmässä nuoret saisivat tutustua toisiinsa esimerkiksi kokkailun tai leivonnan merkeissä.

Yhdessä voitaisiin käydä tutustumassa esimerkiksi uusiin harrastuksiin. Toistaiseksi ryhmän perustamista on jouduttu lykkäämään.

Sosiaalinen media on tätä päivää. Alajärven etsivän nuorisotyön some-kanaviin ladataan nuoria kiinnostavaa sisältöä päivittäin: alueen työpaikkoja, kesätyöpaikka-asiaa ja muuta ajankohtaista sisältöä.

Instagramin puolella nuorille ja heidän vanhemmilleen näytetään, mitä etsivässä nuorisotyössä tehdään ja missä kaikessa ollaan mukana.

– Sosiaalisen median kautta tavoitamme nopeasti esimerkiksi kollegoitamme. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on erittäin tiivistä. Ilman verkostoja nuorten asiat eivät etene. Yhteydet kaikkiin toimijoihin on hyvät, Kaisa Karvonen tähdentää.

Työllä merkitystä

Etsivää nuorisotyötä toteutetaan lähes kaikissa maamme kunnissa. Mira Luomalalla ja Kaisa Karvosella on 500 kollegaa eri puolilla maata. Etelä-Pohjanmaalla etsivää nuorisotyötä tekee 26 ammattilaista.

Kun nuori ohjautuu etsivään nuorisotyöhön, etsivät ottavat häneen yhteyttä ja sopivat tapaamisen. Ensimmäisessä tapaamisessa keskustellaan ja mietitään yhdessä, miten nuorta voitaisiin auttaa.

Joidenkin nuorten kanssa tavataan kerran viikossa ja toisten kanssa tarpeen mukaan. Asiakkuus voi kestää lyhyen ajan, että nuori kokee saaneensa tarvittavan avun – tai asiakkuus voi kestää vuosia.

Paras ohjaus syntyy kokeneiden etsivän nuorisotyön ammattilaisten mielestä silloin, kun nuorta pystyy auttamaan niin, että hän kokee itse vaikuttaneensa päätöksiin ja valintoihinsa.

– Me olemme vaan auttaneet siinä rinnalla tarvittaessa. Sydäntä lämmittää ne kiitokset kun nuori löytää mielekkään asian elämässään ja kiittää meitä kaikesta avusta, miettii Kaisa Karvonen.

Mira Luomalaa motivoi työssä se, että kun hän näkee nuoren pääsevän elämässä eteenpäin ja saa tarvitsemaansa apua.

Kaisa Karvonen lainaa puolestaan Frank Martelaa: Elämän merkityksellisyys syntyy siitä, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita sillä tavalla, että tulee niiden kautta merkitykselliseksi muille ihmisille.

Virpi Poikelin