Nuottisaaren saha pyörii taas täysillä Lehtimäellä

Lehtimäellä sijaitsevalla Nuottisaaren sahalla on ollut uudenlaista kuhinaa pääsiäispyhien jälkeen. Puuta sahataan Töysässä toimivan hirsitalovalmistajan, Honkatalojen, tarpeisiin kahdeksan työntekijän voimin. Myönteiseen tilanteeseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi sahatavaran hinnannousu ja kova kysyntä.

Korona-aika on vauhdittanut hirsirakentamisen buumia, ja Honkatalojen tilauskirjassa täytetään tällä hetkellä kevään 2022 sivuja.

MAINOS

Honkatalojen historia ylettyy vuoteen 1907, jolloin Vainionpään suvussa ryhdyttiin jalostamaan puuta. Teollinen hirsirakentaminen alkoi vuonna 1965. Vainionpään perheyritys siirtyi Töysän Kitulankoskelle vuonna 1991, jonka jälkeen Honkatalojen emoyhtiön eli Nuottisaaren Saha Oy:n toimintaa on kehitetty määrätietoisesti.

Yrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2004, jolloin toimitusjohtajaksi nousi Harri Vainionpää, Mikko Vainionpään ottaessa vastuuta myynnistä ja tuotekehittelystä. Katariina Vainionpää toimii yrityksen markkinointipäällikkönä.

Harri Vainionpää on toiminut Honkatalojen toimitusjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Kuva: Honkatalot.

Nuottisaaren saha hankittiin yhtiön omistukseen vuonna 1993. Nykyisin yhtiössä on noin 80 työntekijää. Hirsitaloja ja -huviloita valmistuu vuosittain noin 200. Lisäksi Honkataloilla tehdään esimerkiksi katto- ja seinäpaneeleja ja lattialautoja.

Monta tekijää

Ennen kuluvaa vuotta Lehtimäellä sijaitsevalla sahalla sahattiin erikoishirsiaihiota – kuten esimerkiksi pyöröhirsiparrua ja mäntypelkkahirttä – 1-3 kertaa vuodessa satunnaisesti aina yhdestä kolmeen päivään kerrallaan.

Toimitusjohtaja Harri Vainionpää kertoo, että puolet tällä hetkellä Lehtimäellä työskentelevistä kahdeksasta työntekijästä on yrityksen vanhoja työntekijöitä, jotka olivat sahalla töissä jo 90-luvulla. Toinen puoli sahalla työskentelevistä on uusia työntekijöitä.

– Ennen pääsiäistä tehtiin remonttia ja valmistelevia töitä sekä hankittiin tukkeja riittävästi, kertoo Harri Vainionpää.

Vainionpää sanoo, ettei kukaan tiedä sitä, kuinka pitkään nykynäkymät jatkuvat. Hän suhtautuu tulevaan kuitenkin myönteisesti ja uskoo toiminnan jatkuvan Lehtimäellä.

– Sahaussuhdanteet ovat olleet aika lyhytaikaisia. En näe mitään syytä, minkä takia syksyllä markkinat eivät olisi samat – eli meidän pitää varmistaa talotehtaamme raaka-aineen tarve.

Sahatavaran kysyntään vaikuttaa moni tekijä. Alkusysäys saatiin Atlantin takaa, jossa kanadalaisten osuus Yhdysvaltain markkinoista on ollut 97 prosenttia. Kanadassa on kuitenkin kärsitty jonkin verran tuholaisvahingoista ja markkinaosuus putosi 87 prosenttiin.

Tämä aiheutti puolestaan sen, että vientihinta nousi hyvälle tasolle ja ruotsalaiset, saksalaiset sekä itävaltalaiset lisäsivät puutavaran vientiä Yhdysvaltoihin. Eurooppalaisilla jalostajilla ja jälleenmyyjillä oli entuudestaan niukat varastot Euroopassa.

– Tuli niukkuutta ja samaan aikaan kun tuli korona. Ihmiset eivät päässeet matkustamaan vaan alkoivat laittaa puutarhojaan ja kesäpaikkojaan kuntoon. Euroopassa alettiin rakentaa runsaasti piharakennuksia ja sahatavaralle tuli kova kysyntä.

– Myös Suomessa tämä on näkynyt ihmisten alettua laittamaan vapaa-ajan asuntoja ja terasseja kuntoon. Meillä ei ollut tässä tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin ottaa saha käyttöön: kokonaisuuden kannalta se oli välttämätön asia.

Hirren uusi tuleminen

Vuonna 2010 pientalorakentamisessa otettiin käyttöön uudet energiamääräykset ja seinärakenteen energiatehokkuuden vertailuluvuksi tuli 0,17. Hirsiteollisuus sai ympäristöministeriöstä vertailuluvun 0,4 ja hirren tulevaisuus oli Harri Vainionpään mukaan uhattuna.

– Onneksi tilanne on kääntynyt ja tullut paljon muita laskennallisia asioita mukaan. Hirsi taisteli olemassaolostaan vielä vuonna 2010.

Harri Vainionpää näkee hirsitalojen ja -huviloiden suosioon monta tekijää. Hirsitalojen puhtaasta sisäilmasta ja muista hirteen liittyvistä hyvistä puolista on puhuttu vuosikymmeniä. Viimeisimpänä asiana hirsikeskustelussa ovat olleet julkisrakentamisessa ja pientaloissa vastaan tullut homekeskustelu.

– Hirsi on todettu tutkitusti ja myös käytännön kautta terveelliseksi seinämateriaaliksi. Se on yksinkertainen seinärakenne ja siihen ei liity mitään homeongelmia. Hyviin asioihin kuuluu hiilitase. Hiilijalanjälki ja varsinkin -kädenjälki on hirrelle erittäin edullinen. Hirrelle ovat loksahtaneet asiat kohdalleen.

Hirsitalobuumi näkyy hirsitalovalmistajien tilauskirjoissa. Vuosi sitten monet alalla toimivat yritykset pelkäsivät kaupan romahtavan, mutta tulos on toisenlainen eli on koettu reipasta nousua.

– Kukaan ei osannut arvata, että talot viedään käsistä. Useammalla yrityksellä on myyty tämä vuosi loppuun. Me myymme vuoden päähän keväälle taloja.

Kehityksen kärjessä

Honkataloja viedään 15:een eri maahan. Vienti suuntautuu etenkin Keski-Eurooppaan – kuten esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan.

– Viennin osuus noin 40 prosenttia. Toivotaan, että olisi jopa 60 prosenttia. Venäjän markkina on romahtanut tämänkin alan kannalta ja siitä on kärsitty, kertoo Harri Vainionpää.

Honkataloja valmistetaan alan viimeisimmän teknologian turvin. Yritys käyttää maailman moderneinta puuntyöstötekniikkaa ja kehitys ottanut jättiaskelia vuoden 2008 jälkeen. Käytössä on muiden muassa maailman suurin hirsihöylä, jossa asetteen teko on täysin digitaalista.

– Pystykutterissa pystyy olemaan profiiliteräpakka ja suorateräpakka samassa akselissa. Nappia painamalla voidaan siirtyä ympärihöyläykseen tai profiilihöyläykseen. Isona ongelmana ollut asetteen vaihtoaika on mennyt ihan minimiin, eikä voisi enää olla nopeampi.

Honkatalot edustavat modernia hirsirakentamista ja vientiä harjoitetaan 15:een eri maahan. Naava Chalets -talon on suunnitellut Janne Kantee, arkkitehti SAFA. Kuva: Honkatalot.

Hirsitalojen valmistuksessa käytettävien puuntyöstökoneiden on oltava Harri Vainionpään mukaan huippuluokkaa, sillä Töysässä valmistetaan sellaisia hirsitaloja, joita sekä arkkitehdit että asiakkaat haluavat – eikä tällaisia taloja pysty työstämään vanhanaikaisilla koneilla.

– Meidän taloissamme ulkonäkö on kaikkea muuta kuin perinteinen hirsitalo. Emme ota mitään pois perinteiseltä hirsitalolta ja pitkänurkkaisuudelta.

– Kaavoittajat, arkkitehdit ja asiakkaat haluavat moderneja taloja. Perinteisten talojen osuus on pienentynyt. Osasyynä kaupunkien kaavoitus, josta tulee ohjeistusta, ettei saa olla nurkkia näkyvissä.

Nuottisaaren Saha Oy ostaa järeitä kuusileimikoita. Puunhankinta on ohjautunut Etelä-Pohjanmaata kauemmaksi, missä on järeitä kuusikoita.

– Olemme saaneet ostettua kuusitukkia ihan hyvin. Uskon, että jatkuu samanlaisena, miettii Harri Vainionpää.

Virpi Poikelin

 

Exit mobile version