Kraatterijärvi Geoparkin alueella on monia mielenkiintoisia geomatkailukohteita. Vimpelin Lakeaharjun näkötornista avautuu upea maisema Pyhävuorelle. Kuva: Lea Silto

Geopark-projektissa loppusuora

Lappajärven, Vimpelin, Soinin ja Evijärven kuntien sekä Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja paikallisten toimijoiden yhteisponnistus UNESCO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestön hyväksymän Geopark-statuksen saamiseksi on edennyt aikataulussaan.

Geopark-statuksen saamista Euroopan suurimman kraatterijärven eli Lappajärven ympäristökuntien alueelle ovat siivittäneet esimerkiksi yhdistysten ja yritysten aktiivinen ote asiaan – yksittäisten kuntalaisten panosta unohtamatta. Hankkeen keskiössä ovat kestävä kehitys ja esimerkiksi koulutus.

Projektijohtaja Heikki Mäkipää kertoo UNESCO:lle lähetettävän hakemuksen olevan hyvällä mallilla. Hakemusta on tehty puolitoista vuotta. Kaikki UNESCO:n vaatimat tekstit on käsitelty.

– UNESCO on esittänyt 250 kysymystä, joista jokaiseen annetaan laaja, vähintään yhden A4:n mittainen vastaus.

– Toukokuun aikana meillä on mahdollisuus lähettää Pariisissa sijaitsevaan järjestön päämajaan aiekirje eli Letter of Intent, että tulemme jättämään varsinaisen hakemuksen marraskuun loppuun mennessä.

Hallintorakenne kuntien käsittelyyn

Toinen ajankohtainen aihe Kraatterijärvi Geopark -hankkeessa liittyy siihen, kuinka geoparkia tullaan aikanaan hallinnoimaan.

Kunnille tehtiin hallintorakennetta koskeva esitys jo kaksi vuotta sitten, Kraatterijärvi Geoparkin esiselvitysvaiheessa. Kuntien edustajien kanssa hallinnosta on käyty keskusteluja ja nyt kuntiin on lähdössä esitys, jonka mukaan Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelulla olisi keskeinen rooli hallinnossa.

Mäkipää kertoo, että hallinnolla täytyy olla juridinen yksikkö eli kotipesä, jossa geopark on.

Geopark itsessään on verkosto ja elin, joka kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja toimintoja, kuten esimerkiksi kulttuuritoimintaa, matkailua tai mitä muuta tahansa alueella olevaa aktiviteettia.

Organisaatiorakenne perustuu ihmisten verkostoitumiseen eli talkootyöhön.

– JPYP:stä on lähtenyt kaikkiin kuntiin esitys organisaation rakenteesta ja siihen liittyvästä rahoituskuviosta. UNESCO:lla on asiassa vain yksi vaatimus eli tehtävään palkataan yksi henkilö eli geoparkin toiminnanjohtaja.

– Kuntiin lähteneellä esityksellä saamme valtavasti ammattitaitoisia ihmisiä toimimaan yhteisen hyvän eteen: meillä on vain yksi palkattu työntekijä, jonka palkkakulut jaetaan kuuden kunnan ja toimintaan mukaan lähtevien alueen yritysten kesken.

Yrityksille Kraatterijärven Geopark tarjoaa uudenlaista verkostoitumistapaa, yhtenäistä markkinointia, lisää aluetaloudellista näkökulmaa ja omien vahvuuksien kehittämistä.

Paikallisille matkailualan yritysten tarjotaan mahdollisuuksia yhtenäiseen myyntiin.

Yhteispeliä

Kraatterijärvi Geopark kokoaa siipiensä suojaan kuntia, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksittäisiä kuntalaisia. Seitsemän kunnan asukkailta saatu vastaanotto on ollut myönteistä ja palautteen mukaan yhteistä foorumia on kaivattu.

Geoparkin avulla halutaan esimerkiksi promovoida paikallisia pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jotka saavat verkostoitumisesta paljon hyötyä.

Jo nyt kymmenen eri yrityksen tuotteet ovat saaneet käyttöönsä geopark-tunnuksen. Tuotteiden kriteereihin kuuluu kotimaisuus ja paikallisuus.

– Pienten yritysten lisäksi on myös isompia yrityksiä, jotka haluavat nähdä ekologisuutta ja eettistä vastuullisuutta, kertoo Mäkipää.

Geoturismi linkittyy alueen luontoon ja kulttuuriin. Lappajärven luonnon ja historian merkitystä halutaan tuoda esille myös alueen asukkaille.

Yhdistykset ja yksittäiset kuntalaiset ovat lähteneet viemään erilaisia asioita eteenpäin geopark mielessä. Käytännön esimerkiksi Heikki Mäkipää nostaa maastoihin tehdyt polut.

Yksityisten maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja, on rakennettu laavuja ja tehty pitkospuita. Näkötorneja nousee sinne tänne. Ilman yhteistyötä asioita ei olisi saatu eteenpäin.

Geopark-alueen kouluissa lisätään ympäristökasvatusta, joka voidaan integroida tavallisiin oppiaineisiin. Geopark-kokonaisuuteen liittyy Ähtäri Zoo, joka tarjoaa omasta henkilökunnastaan alueen ainoan kokopäiväisen ympäristökasvattajan palveluja koulujen käyttöön.

– Tällä tavalla saadaan koulut ja oppilaat innostumaan kotiseudun arvostamisesta ja lähestyä asiaa tieteellisemmälläkin pohjalla.

Geoparkiin nivoutuvat myös alueella toimivat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.

Geoturismia parhaimmillaan

78 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Euroopan suurin kraatterijärvi eli Lappajärvi ja sen ympäristö tarjoavat ainutlaatuisen geokohteen niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoillekin.

Maisemat ja geologiset kohteet linkittyvät alueen luontoon ja kulttuuriin. Heikki Mäkipää kertoo, että geokohteita on kartoitettu kaikkiaan kuutisenkymmentä, jonka lisäksi on 34 geomorfologista eli maanpinnan muotoihin ja maaperän rakenteisiin liittyviä kohdetta.

– Kun menee maastoon ja näkee mäen, joka pitää ylittää, se ei kerro mitään. Kun kerromme, mistä mäki on muodostunut ja miksi se on siinä, tulee kohde ihan toisenlaiseksi.

Geologi Lea Silto on koonnut noin 300 sivun laajuisen englanninkielinen tietopaketin, jossa on kerrottu, että millaisia geologisia kohteita Lappajärven ympäristöstä löytyy. Myös tämä selvitys lähtee aikanaan UNESCO:lle.

– Kaikki kohteet on käyty läpi sekä paikan päällä että kirjallisuudesta. Kaikki kohteet on valokuvattu. Geokohteet ovat sellaisia, joista tehdään tietopaketteja koululaisille oman kunnan kohteeseen suuntautuvaa puistoretkeä varten. Kohteesta kerrotaan koululaisten ikä huomioiden, että mikä paikka on kyseessä.

Kärnäiitti on ainutlaatuinen meteoriitin törmäyskivi koko maailman mittakaavassa. Kuva: Lea Silto

Eri puolille Kraatterijärvi Geoparkin toimialuetta perustetaan näyttelyjä, joissa tuodaan esille alueen kivilajeja, joita löytyy yli 20. Geoturismi luontomatkailun kasvava osa-alue, jonka keskeistä sisältöä ovat maisemat ja geologiset kohteet.

Ne puolestaan linkittyvät läheisesti alueen luontoon ja kulttuuriin, ja niiden avulla halutaan auttaa myös paikallisia ihmisiä ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä Kraatterijärveksi kutsutun Lappajärven luonnon ja historian merkitys.

Tarkoituksena on, että Kraatterijärvi Geopark järjestää opaskoulutusta niin, että jokaisesta kunnasta löytyisi osaava luonto-opas.

Geoparkit yhteistyössä

UNESCO:n hallintoneuvosto myönsi huhtikuun loppupuolella Global Geopark -statuksen Saimaa Geoparkille. Neljäksi vuodeksi kerrallaan myönnettävä tunnustus ei hälvennä Kraatterijärven mahdollisuuksia saada status – päinvastoin.

– Saimaa Geoparkilla on positiivinen vaikutus hankkeellemme. Rokua ja Lauhavuori ovat saaneet tunnustuksen ennen Saimaata ja ennen meitä tunnustuksen ehtii saada Salpausselkä. Näillä näkyminen ei ole muita suomalaiskohteita hakuvaiheessa, valottaa Heikki Mäkipää.

Suomalaiskohteet ovat Heikki Mäkipään mukaan hyvin erilaisia: mitään sellaista, mitä Kraatterijärvi ympäristöineen tarjoaa, ei ole muualla.

– Meidän geologiamme perustuu aivan muille aiheille kuin näillä muilla kohteilla. Olemme tästä paljon puhuneet keskenämme ja todenneet, että meidän pitäisi ryhtyä tekemään yhteistyötä – kun meillä on nyt joku, jonka kanssa tehdä yhteistyötä – ja ryhtyä ottamaan meille asemaa kansainvälisessä verkostossa, joka meille kuuluu. Meidän kallioperämme on niin harvinainen, ettei sitä juuri muualla ole.

Heikki Mäkipää kertoo että geoturistien lisäksi Kraatterijärvi Geopark vetää aikanaan myös geoparkeista kiinnostuneita matkailijoita alueen kuntiin. Maailmalla matkaa eri lähteiden mukaan miljoonia ihmisiä pelkästään geopark-kohteisiin.

Virpi Poikelin