Maakuntahallitus pyrkii edelleen vaikuttamaan Järviseudun, Kuusiokuntien ja Suupohjan seutukuntien mahdollisuuksiin päästä nykyistä paremman aluetukijaon piiriin ohjelmakaudella 2022–2027. Kuva: Wikipedia.

Aluetukimahdollisuuksia halutaan parantaa Länsi-Suomen turveseutukunnissa

Maakuntahallitus pyrkii edelleen vaikuttamaan Järviseudun, Kuusiokuntien ja Suupohjan seutukuntien mahdollisuuksiin päästä nykyistä paremman aluetukijaon piiriin ohjelmakaudella 2022–2027.

Etelä-Pohjanmaa on yhdessä kolmen naapurimaakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan, kanssa laatinut esityksen, joka on tarkoitus toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön sekä alueen ministereille ja kansanedustajille.

Kaikista näistä maakunnista löytyy alueita, jotka kärsivät erityisesti energiaturpeen nopeasta alasajosta tai ovat muilla tavoin äkillisen rakennemuutoksen kourissa.

– Turpeen energiakäytön nopea väheneminen aiheuttaa vakavan rakennemuutoksen useille jo ennestään heikommassa asemassa oleville seutukunnille ja kunnille sekä heikentää merkittävästi niiden taloutta. Näillä alueilla on selkeä tarve korkeammalle pk-yrityksille myönnettävälle tuelle sekä mahdollisuudelle tukea myös suuria yrityksiä, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Esityksessä todetaan, että turvetuotannon parissa toimivien yritysten toiminnan uudelleen suuntaaminen tulee vaatimaan merkittäviä investointeja ja tki-toiminnan panostuksia. Kyseisille alueille kohdistuu myös muita haasteita ja menetyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee Suomen uuden aluetukikartan vuosille 2022–2027 kevään ja kesän 2021 aikana. Asetus tukialueista ja -tasoista tulisi voimaan vuoden 2022 alussa.

Tukialueet I ja II muodostavat EU:n tukisäännön mukaisen alueen, jossa voidaan tukea pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Tukialueella III on mahdollista myöntää tukea vain pienille ja keskisuurille yrityksille.