MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Mikko Syri ja Peltoheitot ja projektipäällikkö Mira Isoniemi Suomen Metsäkeskuksesta kertovat, että ilman suoritettua tuhkalannoitusta ja männyntaimien istutusta tämäkin vanha turvetuotantoalue olisi pysynyt mustana alueena ympäröivien metsien keskellä.

Turvetuotantoalueesta metsäksi – joutoalueiden metsityshankkeet vauhtiin Alajärvellä

Alajärven Möksyn Veteläsuo on muuttumassa mustasta turvetuotantoalueesta mäntymetsäksi.

Tämän reilun 30 hehtaarin kokoisen alueen toteuttaa Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä. Kohde on tuotannosta poistunut turvetuotantoalue. Uudistamistoimenpiteenä alueelle on toteutettu tuhkalannoitus, jonka jälkeen istutetaan noin 60000 kappaletta männyntaimia.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla ja hiilinielujen vahvistamista. Yksi keinoista on metsäpinta-alan lisääminen.

Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi valmisteltiin viime vuonna uusi tukijärjestelmä. Tukijärjestelmää koskeva laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Vanha turvetuotantoalue muuttuu tärkeäksi hiilinieluksi, kunhan nämä taimet kasvavat täyteen mittaansa.

– Joutoalueiden metsitystukeen on varattu 5,4 miljoonaa euroa koko valtakunnan alueella, kertoo MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Mikko Syri.

– Haku mahdollistui maaliskuun alussa ja toukokuussa hakemuksia oli tullut yhteisarvoltaan jo yli kahdeksan miljoonan edestä.

Iso osa hakemuksista tulee käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille, joita on erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Ilman toimenpiteitä nämä alueet pysyvät mustina ja mitään kasvamattomina.

Suurin ongelma entisillä turvetuotantoalueilla on ravintotasapainon kanssa. – Maaperässä on paljon typpeä, mutta hyvin vähän fosforia ja kaliumia. Tuhkalannoitus on näille alueille aivan ehdoton, Syri kertoo.

Veteläsuolle tuotiin tuhkalannoitetta Suolahdesta seitsemän tonnia per hehtaari. Mäntyä istutetaan 2000 tainta hehtaarille. Puulajin valintaan vaikuttavat monet eri tekijät ja tyypillisesti istutetaan joko mäntyä tai koivua.

Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen projektipäällikkö Mira Isoniemi Suomen Metsäkeskuksesta vahvistaa, että turvevaipan paksuus, vesitalous ja ravinteikkuus ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat puulajin valintaan. Tosin tällä hetkellä koivua ei ole myöskään saatavilla, joten mänty oli tässä tapauksessa automaattinen valinta.

Metsitystukea kannattaa hakea

Metsitystuella toteutetaan hallitusohjelmaan tavoitetta Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsittämällä joutoalueita vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin hiilipäästöjä.

Joutoalueiden metsittämiseksi laadittiin tukijärjestelmä vuonna 2020. Metsitystuen keskeisenä ajatuksena on tehostaa hiilinieluja ja kasvattaa metsien kokonaispinta-alaa mm metsittämällä maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja ja käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita.

Suomen Metsäkeskuksen myöntämä kestävän metsätalouden rahoituksen metsitystuen hakujärjestelmä aukesi maaliskuussa ja metsitystukea on haettu vilkkaasti.

Toukokuun tilanne oli Etelä-Pohjanmaan osalta 58 hakemusta. Hakea kuitenkin kannattaa jatkuvasti, sillä kaikki hankkeet eivät tukea saa, jos ehdot eivät täyty, ja lisärahoitustakin toivotaan.

Joutoalueiden metsitystukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen.

Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona on, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Metsitettävän alueen tulee olla yhtenäinen ja vähintään puolen hehtaarin suuruinen. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä seikoista ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa.

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Mikko Syrin mukaan korvaukset kattavat syntyneet kustannukset.

Tuula Jokiaho