Vimpelissä on moneen muuhun pieneen kuntaan verrattuna vahvaa teollista toimintaa esimerkiksi metalli-, alumiini- ja muovialoilla. Teollisuustyöpaikat ovat keskittyneet Rannilanmäelle kantatie 68:n varteen. Moni yritys on jo saanut apua työvoimapulaansa kansainvälisistä työntekijöistä.

Vimpeli haluaa kampittaa kutistumispeikon

Sadat suomalaiskunnat kärsivät alhaisesta syntyvyydestä, työelämästä poistuneiden tai poistuvien suurten ikäluokkien jättämästä vajeesta työvoimassa, muuttotappiosta ja työvoimapulasta.

Samaan aikaan kunnat kilpailevat samantyylisten iskulauseiden kera uusista asukkaista ja osaavasta työvoimasta.

Vimpelissä halutaan ottaa niskalenkki uhkana olevasta järkevän kutistumisen vaihtoehdosta, jossa kuntalaisille tarkoitettuja palveluita ajettaisiin alas ja esimerkiksi lukio-opetus loppuisi.

Vaihtoehdoksi ollaan ottamassa harppaus kohti kasvustrategiaa. Siihen löytyy keinoja muiden muassa panostamalla ulkomailta tuleviin lukio-opiskelijoihin ja ammattiin opiskeleviin nuoriin.

Suomen syntyvyysluvut ovat hiipuneet 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Ennusteen mukaan Vimpeliin syntyy tänä vuonna seitsemän lasta.

Vuosien saatossa näistä seitsemästä lapsesta pitäisi riittää yksi ikäluokka peruskouluun, opiskelijoita joko ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon, ammattikoulusta oman kunnan teollisiin ja muihin työpaikkoihin sekä väkeä harrastus- ja yhdistystoimintaan.

Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli summaakin, että jos mitään ei tehdä, tänä vuonna syntyneet eivät tule aikanaan aloittamaan lukio-opintojaan Vimpelissä, sillä lukiota ei enää ole.

– Pohdin sitä, että onko meidän vain pakko ottaa järkevän kutistumisen strategia ja vain hyväksyä faktat, että syntyvyys on alhainen, ihmisiä ei muuta tänne ja aletaan hallitusti ajaa palveluita ja muuta toimintaa alas.

– On käsittämätön virhe, jos koko Suomen mittakaavassa ja valtioneuvoston tasolla tuemme tällaista ajattelua, että vain kutistutaan kokoon ja pikkuhiljaa ajetaan palveluita alas.

– Tällaisella ajattelulla tulee olemaan kansantaloudellisestikin aivan järkyttävä merkitys, sillä ihmisistä tulee kunnan elinvoima, he perustavat yrityksiä, tekevät töitä, maksavat veroja ja esimerkiksi perustavat ja ylläpitävät seuratoimintaa.

Yhteinen asia

Vimpelissä ryhdytään muiden kuntien tapaan valmistelemaan elo-syyskuun aikana uutta kuntastrategiaa. Strategiatyön keskiössä on kunnan ylimpänä päättävänä elimenä toimiva kunnanvaltuusto.

Leijonanmieli kertoo haluavansa ottaa strategiatyöhön mukaan myös yrittäjät, kolmannen sektorin ja kaikki oleelliset järjestötoimijat sekä sivistystoimen.

– Valmistelen pohjan kuntastrategiaan. Viime kädessä valtuusto tulee päättämään, mikä tulee olemaan meidän kuntastrategiamme. Uskon, että löydämme kultaisen keskitien ja selkeät ja strategiset tavoitteet, joilla yhdessä lähdetään ratkomaan alueen ongelmia.

Kunnanjohtaja Sam Leijonanmielen mukaan tulevassa kuntastrategiassa asetellaan askelmerkkejä Vimpelin kunnan lähitulevaisuudelle ja myös pidemmälle tulevaisuuteen. Uhkakuvana nähtävällä järkevän kutistumisen vaihtoehdolla on monia kuntalaisten arkeen vaikuttavia tekijöitä.

Vimpelin – ja koko Järviseudun alueen – ongelmat heijastuvat Leijonanmielen mukaan konkreettisesti yrityselämään.

– Seuraavan valtuuston – ja osaltaan valtioneuvoston – tekemät päätökset tulevat näyttelemään merkittävää roolia siinä, että mihin suuntaan maatamme viedään. Jos suunta on se, että vain seurataan mitä tapahtuu – ja yritetään sopeuttaa toimia – se tarkoittaa vähemmän verotuloja, vähemmän palveluita, vähemmän elinvoimaa, vähemmän tapahtumia, vähemmän yrityksiä ja vähemmän osaavaa työvoimaa.

Kutistumisen polulle suunnatessa Vimpelissä ei ole tulevaisuudessa enää lukiota, Jami ei tuota osaajia yritysten tarpeisiin.

Uhkakuviin kuuluu, että tehtaita lakkautetaan osaavan työvoiman puuttuessa. Samalla lähtevät Leijonanmielen mukaan veronmaksajat ja myös kyky toimia kuntana.

Apua ulkomailta

Vimpelissä on ryhdytty pohtimaan vakavasti, että vetoapua saataisiin ulkomailta.

Jo nyt paikallisista teollisuusyrityksistä kuuluu viestiä, että ilman ulkomaisia työntekijöitä yritykset olisivat hätää kärsimässä. Kansainvälisten työntekijöiden hankkiminen on työläs prosessi.

Se vaatii rekrytointia, koulutusta, kuntayhteistyötä ja myös kolmannen sektorin apua ulkomailta tulevien henkilöiden rekrytoimiseen.

– Keskustelimme järviseutulaisten kuntajohtajien ja valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien avoimesti lukioiden tilanteesta.

– Maakunnassa on hälyttävän vähän korkeakoulutyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille. Ne tulevat häviämään entisestään, jos meiltä häviää lukio.

– Lukioon on mahdollisuus järjestää enemmän yhteistyötä, jolla hallinnollisesti henkilökuntaa pystytään helpommin liikuttamaan, valottaa Leijonanmieli.

Vimpelin lukiota kaavaillaan kansainvälisten opiskelijoiden ja myöhemmin Vimpelissä tai lähiseudulla työskentelevien ulkomaisten nuorten kasvualustaksi.

Leijonanmielen mukaan Vimpelin lukiolla ja Järviseudun ammatti-instituutilla on mahdollisuus kouluttaa ja järjestää erilaisia kanavia vaikkapa Vietnamista tai Yhdysvalloista tuleville opiskelijoille.

Nuorille opetetaan vähintään B1-tason kielitaito ulkomailla. Kun kieli on opittu, nuori saa tulla opiskelemaan lukioon ja sen jälkeen voi luoda oman elämänsä alueelle ja työllistyä.

– Tämä pitää nähdä niin, että kun opiskelijat tulevat, me rakennamme valmiita väyliä ja polkuja, joilla heidät houkutellaan jäämään tänne alueelle ja myös hakeutumaan korkeakouluopintoihin tai ehkä kaksoistutkintoon.

– Tällä varmistamme sen, että tulevaisuudessa meillä on työntekijöitä ja ennen kaikkea elinvoimaa. Tulijat pitää nähdä uusina järviseutulaisina.

– Heille opetetaan kieli ja heidät integroidaan vahvasti yhteisöömme. He ovat samanlaisia veronmaksajia kuin muutkin ja heistä saa aivan samat valtionosuudet kuin kantasuomalaisistakin opiskelijoista.

Vuosittain Vimpelin lukioon voitaisiin ottaa 20–30 kansainvälistä opiskelijaa.

– Toimenpiteet eivät ole haihattelua vaan meillä on mahdollisuus tehdä ne. Riippuu vain ihmisten tahtotilasta, että lähdetäänkö toimimaan vai jäädäänkö seuraamaan ikään kuin matkustajana globaalin megatrendin etenemistä.

Satsaus tulevaisuuteen

Suomalaiset kunnat markkinoivat itseään mielikuvilla elinvoimaisesta ja kehittyvästä kunnasta, jossa on hyvät tietoliikenneyhteydet ja etätyömahdollisuudet, hyvät edellytykset asua, elää ja yrittää – ja kunta sijaitsee lähes poikkeuksetta kauniin luonnon äärellä.

Kunnat taistelevat uusista asukkaista ja paluumuuttajista samoilla termeillä. Sam Leijonanmieli kokee, että Vimpelillä on todellinen mahdollisuus iskeä nuoriin, joilla on kosketuspintaa kuntaan tai alueelle.

Jos nuori mielii rakentaa Helsinkiin tai Espooseen pienen omakotitalon, se maksaa vähintään puoli miljoonaa euroa.

– Vimpeliin rakennettaessa ei tarvitse ottaa sellaista lainaa, jota lapsenlapsenlapset vielä maksavat takaisin. On oikeasti mahdollisuus elää kuntien mantran eli hyvien peruspalveluiden ja kauniin luonnon äärellä.

– Uskon, että saamme tietyn määrän ihmisiä palaamaan aktiivisella markkinoinnilla ja vahvasti digitalisoimalla kunnan palveluita, jotta täältä käsin pystytään työskentelemään Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin tai vaikka New Yorkiin.

Vaikka Vimpelin keinovalikoimat järkevän kutistumisen karistamiseksi kattavat paluumuuttajat, uudet asukkaat ja kansainväliset opiskelijat, on fokus loppujen lopuksi kunnassa ja kuntalaisissa – myös täällä jo asuvissa eri-ikäisissä ihmisissä.

Jos alueelle ei saada lisää yrityksiä, innovaatioteknologiaa ja nuoria, vähenee veronmaksajien määrä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on vähemmän veronmaksajia, jolloin nämä jo alueella elävät ihmiset kustantavat kalliit ja raskaat palvelut, joita leikataan, kutistetaan ja supistetaan.

Uskon, että tämä on investointi kuntaan ja jo täällä asuviin ihmisiin, jotta voidaan taata Vimpelin kunnan tulevaisuus.

Virpi Poikelin