Soinissa pidetyt Luonto- ja erämessut saivat luonnosta ja eräilystä kiinnostuneet ihmiset nauttimaan kesäisestä lauantaipäivästä monipuolisen messuohjelman äärellä.

Soinista eväitä luontoon ja eräilyyn

Soinin yhtenäiskoululla lauantaina pidetyt Luonto- ja erämessut saivat väen liikkeelle läheltä ja vähän kauempaakin. Messuille tultiin hakemaan vinkkejä omaan harrastukseen, uuden tiedon perässä tai vain viettämään kaunista lauantaipäivää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi puheenvuorollaan messutapahtuman.

 

Messujen avauspuheenvuoron käytti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Messujen ajankohta oli Lepän mukaan mitä kutkuttavin kaikille metsästystä, eränkäyntiä ja kalastusta harrastaville. Metsästyskausi on alkamassa.
– Viheliäinen korona on tuonut ihan uudella tavalla metsästyksen, kalastuksen eränkäynnin ja kaikessa luonnossa liikkumisen esille, saattanut ihmiset entistä enemmän luonnon pariin ja erilaisiin aktiviteetteihin. Luonto tekee meille hyvää ja me teemme luonnolle monella tavalla hyvää.

Leppä painottaa, että metsästysseurojen ja -seurueiden tekemä työ on tärkeää.
– Kukapa tekisi ne asiat, joita metsästäjät ja eränkävijät tällä hetkellä tekevät jos metsästäjät eivät sitä tekisi? Esimerkkeinä vaikkapa riistalaskennat, viranomaisten suurriista-apu, vieraslajien ja vieraspetojen poistaminen sekä lintujen ja muiden eläinten ruokinta talven yli – ja niin edelleen.

Ajan hermolla

Aapo Mantila oli saapunut Peräseinäjoelta saakka Soiniin. Viisi vuosikymmentä metsästystä harrastavan miehen mielenkiinnon pääkohteita ei tarvinnut arvata. Hän ihasteli esimerkiksi metsästysaseen kiikaritähtäintä.
– Pitää katsoa, että jos on jotain uutta keksitty. Täytyy olla ajan hermolla.

Aapo Mantila oli saapunut messuille Peräseinäjoelta.

 

Pienriistan metsästystä harrastavan Mantila pääsee tiistaina palaamaan harrastuksensa pariin tiistaina, jolloin alkaa kyyhkysten metsästys. Sorsametsälle pääsee kuluvan kuun20. päivänä ja syyskuussa alkavat jäniksen- ja linnunmetsästyskaudet.
– Asutaan niin lähellä metsää, että sinne pääsee lähtemään suoraan portailta koiran kanssa.

Yhdistykset esillä

Messujen esittelypisteiden kirjo oli monipuolinen – luontoa, eräilyä ja ulkoilua mukaileva. Tapahtuma tarjosi oivallisen näyteikkunan myös paikallisille toimijoille. Omat osastonsa oli niin Soinin Sisulla, MTK Soinilla, Eläkeliiton Soinin yhdistyksellä, Soini-Seuralla kuin Soinin Yrittäjilläkin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys ja Soinin Partiolippukunta Suopöllöt olivat ideoineet tekemistä lapsiperheille tekemällä rastiradan yhtenäiskoulun piha-alueelle.

Leila Järvisen johtama Laasalan Kyläseura esittäytyi monen muun soinilaisen yhdistyksen tapaan messuilla.

 

Laasalan Kyläseura oli lähtenyt yhdessä tuumin mukaan messuille paistamaan messuvieraille makkaraa ja myymään kahvia ja muita virvokkeita. Kotikyläänsä kyläseuran puheenjohtaja Leila Järvinen kuvailee pieneksi ja ihanaksi. Piste i:n päällä on Alasen uimaranta. Kyläseura järjestää retkiä, osallistuvat messutapahtumiin.
– Olemme tehneet saunan järven rantaan ja vuokraamme saunaa pientä kulukorvausta vastaan. Talkoilla on tehty laituri. Kyläläisten yhteishenki on hyvä.

Messutapahtumaan kyläseuran väki oli varustautunut kaiken kaikkiaan noin 20 voimin. Luonnollisesti tapahtumaa oli pohjustettu myös valmisteluilla.

Nuotiopiirissä aiheiden kirjoa

Soinin Luonto- ja erämessujen uutuus oli yhtenäiskoulun pihalla sijainnut Nuotiopiiri. Heikki Lehisalon ja Juha Viitasaaren isännöimä messu-uutuus aloitettiin Veli Kujalan kertoessa Suomen Metsästäjäliiton nuorisotoiminnasta. Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirissä toimivissa metsästysseuroissa on noin 17 000 jäsentä ja niissä alle 18-vuotiaita metsästäjiä 2 000–2 500. Nuorille metsästysharrastus tarjoaa esimerkiksi hyvän väylän luontosuhteen ylläpitämiseen.

 

Nuotiopiiri oli lauantain messujen uutuus. Nuotiopiirin ympärillä kuultiin muiden muassa tietoisku nuorten metsästysharrastuksesta, jonka eri näkymiä esitteli Veli Kujala (vas.). Juha Viitasaaren (oik.) ja Heikki Lehisalon vetämän nuotiopiirin muina aiheina olivat esimerkiksi geokätköily ja Iskua Etelä-Pohjanmaalle -hanke.

 

Kujala kertoo, että tänä vuonna satavuotisjuhliaan viettävä Suomen Metsästäjäliitto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä nuorisotoimintatukea, jota liitto jakaa piireilleen. Tuen kautta rahoitetaan seurojen toimintaa eli tuetaan nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämistä.
– Nuorille ykkösasia on päästä kokeilemaan aseita ampumaradalla. Myös oman perheen metsästyskoiraharrastus tuo seuroihin nuoria jäseniä. Nuorille suunnattu leiritoiminta kokoaa samanhenkistä porukkaa yhteen, toteaa Kujala keinoista saada nuoria mukaan toimintaan.

Metsästyksestä kiinnostunut nuori pääsee harrastuksen alkuun kyselemällä asiasta kokeneilta metsästäjiltä. Heiltä löytyy hyvää pohjatietoa ja vinkkejä käytännön asioista.
– Nuorelle olisi lottovoitto saada itselleen metsästäjäkummi, jonka mukana pääsisi metsästysreissuille mukaan.

Tähtivieraana ”Peltsi” Peltola

Soinin luonto- ja erämessujen vetonaulana ja tähtivieraana oli televisiosta tuttu Mikko ”Peltsi” Peltola. Hänen ensimmäisen puheenvuoronsa aihe oli retkiruokailu. Peltola retkeilee työnsä puolesta ja on tämän vuoden aikana kaikkiaan seitsemän viikkoa reissun päällä. Arkisin hän retkeilee perheensä kanssa.
– Käyn yleensä sellaisilla retkillä, joissa kuluu paljon energiaa. Ihmisenä, joka tykkää syödä paljon, retkellä se on mahdollista. Kulutus tekee sen, että tarvitsee paljon energiaa. Retkellä ei tarvitse säästellä tai katsoa mitä syö.

Jos Peltolalla on kiire ja vauhti päällä, kuten televisiosarjoja kuvatessa yleensä on, retkillä syödään pussiruokaa, johon laitetaan vettä sekaan. Näillä retkillä syödään myös leipää, puuroa ja mysliä.
– Mutta jos on aikaa ja seurassa joku enemmän ruuanlaittoon vihkiytynyt, sitten ruoka voi olla mitä vain. On siellä nuotiolla syöty sisäfilettä, hunajamarinoituja kasviksia tai vaikka mitä. Lasten kanssa tikkupullan tai vaahtokarkin paistaminen nuotiolla on ihan ylivoimainen juttu.

Mikko ”Peltsi” Peltola kertoi messuvieraille retkiruokailusta ja tarinoi omista reissukokemuksistaan.

 

Retkiruokailun tekeminen voi olla Peltolan mukaan hankalaa, jos sitä ei ole tehnyt aikaisemmin. Kun siihen on tottunut ja sopivat välineet, ei asiassa ole sen enempää kommervenkkeja kuin kotioloissa tapahtuvassa ruuanlaitossakaan.
– Retkellä ruuan laittaminen on viehättävämpää koska silloin luonto ja sääolot sekä tulen laatu ja koko sanelevat aika paljon sitä, millaista ruuasta tulee. Retkiruokailussa pääsee alkuun hankkimalla tavallisen retkikeittimen. Itse käytän yleensä kaasua, paitsi talvella bensakeitintä. Toisena valmistustapana on tuli.

Viime vuonna Peltola teki kuusiosaisen Peltsin toinen luonto -nimistä televisiosarja. Seuraavaa sarjaa on tehty neljä jaksoa. Maanantaina hän suuntaa kahdeksi ja puoleksi viikoksi kuvauksiin Norjaan. Kuusiosainen sarja näytetään Ylellä vuodenvaihteessa. Messuilla myös reissukokemuksistaan kertoneella Peltolalla on omien sanojensa mukaan miljoona kohdetta, jossa hän haluaisi käydä: Venäjä kiehtoo, samoin Alaska ja Norja – ja myös Etelä-Pohjanmaalla olisi kiva käydä. Hän kertoo ideasta, jossa Itämeri jäätyisi niin voimakkaasti, että päästäisiin Turusta Maarianhaminaan ajamaan pyörällä jäitä pitkin ja yöt vietettäisiin saarissa.
– Viime talvena oltiin tosi lähellä. Meri jäätyi, mutta yksi kriittinen paikka eli iso selkä jäätyi niin vähän, että emme uskaltaneet lähteä.

Virpi Poikelin