Projektityöntekijä Sami Uusitalo, jätelautakunnan sihteeri Sirma Lampinen ja ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa toivovat, että kaikki kiinteistöt liittyisivät lopultakin järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jotta uhkasakkojen linjalle ei kenenkään kanssa tarvitsisi mennä.

Järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella on edelleen satoja kiinteistöjä – uhkasakon mahdollisuus esillä

Järviseudun jätelautakunta on kehottanut kahdella eri kirjeellä yhteensä 1368 kiinteistöä toimialueeltaan siirtymään säännölliseen jätehuoltomääräysten ja jätelain mukaisen jätteenkuljetusjärjestelmän piiriin.

Kirjeet näille kiinteistöille on lähetetty vuosina 2018 ja 2020. Järviseudun jätelautakunnan selvitysten perusteella kyseessä olevista kiinteistöistä 790 ei ole tehnyt jätehuoltomääräysten mukaista jätteenkuljetussopimusta 30.7.2021 mennessä, eikä näin ollen liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Järviseudun jätelautakunta päätti siirtää nämä 790 kiinteistöä alueensa ympäristösihteereiden käsittelyyn ympäristönsuojeluviranomaisten toimenpiteitä varten ja pyytää heitä esittämään 30.4. mennessä, mitä liittymättömien kiinteistöjen tilanteen suhteen on tehty.

Järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella on Alajärveltä 220 kiinteistöä, Kyyjärveltä 62, Lappajärveltä 102, Perhosta 49, Soinista 91 ja Vimpelistä 121. Lisäksi näitä on Halsualta 63, Lestijärveltä 58 ja Reisjärveltä 24.

Niitä kiinteistöjä, joilla ei ole sopimusta jätteenkuljetusyrittäjien kanssa, on tavoiteltu jo vuodesta 2018 lukien. Jätelautakunnan sihteeri Sirma Lampinen kertoo, että tuolloin asian selvittelyyn päätettiin palkata tilapäistä resurssia.

Projektityöntekijä Sami Uusitalo selvittikin tuolloin liittymättömiä kiinteistöjä ja vuonna 2018 lähettiin asiasta kirjeet peräti 2939 kiinteistölle, jossa näitä kehotettiin liittymään jätteenkuljetuksen piiriin.

Kirjeiden määrä oli valtava, lähes kolmannes kaikista alueen kiinteistöistä. Kiinteistöjä alueella on noin 9400 ja asukasluku viime joulukuussa noin 26100.

Viime vuonna lähetettiin uudet kirjeet niille kiinteistöille, jotka edelleenkään eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Tällöin näitä kiinteistöjä oli edelleen 1368 kappaletta.

Järviseudun jätelautakunta pyysi jälleen ajantasaiset kuljetustiedot jätteenkuljetusyrittäjiltä 30.7. saakka tänä kesänä. Selvitysten perusteella toisen kirjeen jälkeen tilanne oli kohentunut, mutta edelleen 790 kiinteistöä ei kuulu jätteenkuljetuksen piiriin.

– Luvuista on pyritty saamaan mahdollisimman tarkkoja, mutta niistä puuttuvat 2018 jälkeen rakennetut kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet jätteenkuljetukseen ja on mahdollista, että mukana on kiinteistöjä, jotka eivät ole vakituisessa käytössä. Selvitystä tästä ei niiden osalta ole kuitenkaan saatu, Lampinen kertoo.

– Uusista kiinteistöistä sen sijaan valtaosa on käsitykseni mukaan liittynyt jätteenkuljetukseen, sillä uusia taloja rakentavat nuoret aikuiset, joille jätteenkuljetukseen liittyminen on itsestään selvää. Usein jo taloa suunniteltaessa mietitään, missä jätekatos sijaitsee ja tuleeko biojätteelle kompostori vai biojäteastia.

Lampinen arvioi, että kiinteistöjä jotka eivät kuulu jätteenkuljetukseen, on enemmän haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Näin siksi, että harvemmin asutulla alueella on helpompi tehdä jätteelle ”jotain muuta”, kun taas jätteen asiaton käsittely taajama-alueella lähellä naapureita, ei ole yhtä vaivatonta.

Järviseudun jätelautakunnan alueella järjestetyssä jätteenkuljetuksessa olevien kiinteistöjen ei ole pakko valita jäteastian tyhjennystä edes kerran kuukaudessa, vaan neljä kertaa vuodessa riittää. Tyhjennysväliä voi muuttaa tarpeen mukaan ja tarjolla on kolmen eri koon jäteastioita, joiden kertatyhjennyksen hinta on kympistä kahteen kymppiin.

Alueella on myös biojätteen käsittelyvelvollisuus, ensisijaisesti kompostoimalla ja toissijaisesti biojäteastialla. Vuoden 2023 alusta lukien jätelaki vaatii kompostorirekisterin pitämistä ja tällöin tätäkin asiaa aletaan valvoa.

Uhkasakko mahdollinen

Nyt kun jätelautakunta on tehnyt voitavansa vuosikymmeniä voimassa olleen velvollisuuden järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisen valvomiseksi ja siihen liittymään kehottamiseksi, siirretään asia alueidensa ympäristösihteerien käsittelyyn.

Vimpelin ja Alajärven ympäristösihteerinä toimiva Kirsi Syynimaa kertoo, että näissä kunnissa asian suhteen on kirjeitä kiinteistöille lähetetty myös takavuosina, mutta tuolloin ei pakkotoimiin ryhdytty.

Nyt vuorossa onkin jälleen uusien kirjeiden lähettäminen alueen kiinteistöille, joilla jätteenkuljetusta ei ole hoidettu.

– Tulen pyytämään selvitystä asiasta näiden kiinteistöjen omistajilta. Niiden osalta, jotka eivät pysty antamaan riittävää selvitystä tai eivät anna selvitystä lainkaan, asia siirtyy seuraavaksi teknisen lautakunnan käsittelyyn mahdollisen uhkasakon asettamista varten, Syynimaa toteaa.

Uhkasakkojen määrääminen ei ole sen enempää ympäristösihteerin kuin jätelautakunnankaan tavoitteena, vaan toiveena on, että kaikilla kiinteistöillä toimittaisiin jätehuoltomääräysten mukaisesti eikä uhkasakkoja tarvittaisi.

Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen on yksinkertaista. Se onnistuu ottamalla yhteyttä jätteenkuljetusyrittäjään, joiden tiedot löytyvät Millespakan ja Järviseudun jätelautakunnan kotisivuilta, kuin vaikkapa naapurilta kysymällä, kuka omalla alueella jätteitä kuljettaa.

Jos jäteastiaa ei ole valmiina, sitäkin voi kysyä kuljetusyrittäjältä, joista monet toimittavat myös niitä suoraan pihaan tuotuna!

Tuula Jokiaho