-4.2 C
Alajärvi
keskiviikko 30.11.2022
spot_img

Yhteisöllisestä etätyöstä potkua työelämään ja opiskeluun

Järviseudun ammatti-instituutin entiseen ruokalaan Alajärven Hoiskontie 25:eensuunnitellaan Leader Aisaparin Rural Working Hub -hankkeen siivittämänä useamman tahon yhteistyönä yhteisöllistä etätyötilaa.

Tilan käyttäjiksi kaavaillaan yksinyrittäjiä, vailla vakinaista toimipaikkaa olevia aloittavia yrittäjiä, freelancereita, etäopiskelijoita, työkeikalla olevia, vapaa-ajan asukkaita, aikuisopiskelijoita ja eri alojen ammattilaisia, joiden työnteko ei ole paikkaan sidottu.

Leader Aisaparin vetämän Rural Working Hub -hankkeen projektipäällikkö Heli Talvitie kertoi yhteisöllisen etätyötilan perustamisideasta ja siitä, mitä mahdollisuuksia yhteisöllinen etätyötila voisi Alajärvellä tarjota.

Järviseudun ammatti-instituutti yhteistyökumppaneineen lähtee suunnittelemaan hanketta, jonka avulla yhteisöllinen etätyötila toteutetaan. Yhteisöllisen etätyötilan suunnittelulle annettiin vauhtia tilaisuudessa, johon oli kutsuttu sidosryhmiä ja mahdollisia yhteisöllisen etätyötilan käyttäjiä.

Ensimmäiset ajatukset etätyötilan perustamisesta Alajärvelle heitettiin ilmaan jo pari–kolme vuotta sitten – eli jo aikaa ennen koronapandemiaa. Aisaparin vetämän Rural Working Hub -hankkeen projektipäällikkö Heli Talvitie kertoo, että kun hanketta suunniteltiin Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n kanssa, oli JPYP:n viesti, että Alajärvellekin tarvittaisiin etätyötila.

JAMI:lla on sittemmin innostuttu asiasta ja yhteisöllisen etätyötilan paikaksi on valittu käyttämättömäksi jäänyt ruokala, jossa on Alajärven järvimaisemaan avautuvat isot ikkunat. JAMI:n hanketyöntekijä Marjastiina Sorvali kertoo kaupunginjohtaja Vesa Koivunen todenneen etätyötilan olevan tärkeä lisäpalvelu Alajärvelle.

Järviseudun ammatti-instituutin hanketyöntekijä Marjastiina Sorvali kirjasi ylös ideointi- ja tutustumistilaisuudessa esiin nousseita huomioita.

Monta yhteistyötahoa

Rural Working Hub on koko alueen yhteinen hanke, jossa kannustetaan ja autetaan etätyötilojen perustamiseen.

Tilan suunnittelussa JAMI:n yhteistyökumppaneita ovat Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Leader Aisapari, SeAMK Maakuntakorkeakoulu ja Alajärven kaupunki. Yhteisöllinen etätyötila on etätyötila siinä missä muutkin, mutta siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että tila tukee työnteon tarpeita. Tilassa on mahdollisuus hiljaiseen työskentelyyn, mutta tarvittaessa voi löytää muita etätyöntekijöitä kahviseuraksi tai vaikka yhteiseen palaverisessioon.

Hoiskontielle rakentuvan yhteisöllisen etätyötilan tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja lisätä osaamista alueen parhaaksi. Marjastiina Sorvali sanoo, että tarkoituksena on myös tuoda opiskelijat entistä tiiviimmin työelämäänja kasvattaa alueen hartioita eri toimijoiden kanssa.

– Eri alojen ristipölytys on se, mitä tässä yritetään synnyttää, summaa Sorvali.

Etätyö ottanut paikkansa

Elinkeinoelämän valtuuskunta teetti äskettäin kyselyn, jonka mukaan vain 17 prosenttia suomalaisista haluaisi palata kokonaan lähityöhön. Vain neljä prosenttia pandemian aikana etätöitä tehneistä haluaa jatkossa työskennellä ainoastaan työpaikalla.

Helsingissä ja Uudellamaalla oli viime vuonna koko Euroopan unionin mittakaavassa eniten etätyötä tehneitä – 37 prosenttia koko työvoimasta. Seuraavaksi sijoittuneilla vastaava prosenttiluku oli 27:n ja 23:n välillä.

Yhteisöllisen etätyötilan suunnitteluun halutaan ottaa mukaan tulevat käyttäjät ja yhteistyökumppanit. Tulevien käyttäjien toiveissa on etätyötilan lisäksi esimerkiksi striimaukseen tarkoitettu tila tarvittavine kalustoineen ja äänentoistolaitteineen, joita esimerkiksi vientiyritykset tai muut toimijat voisivat vuokrata.

Samoin toiveissa on erillinen neuvottelutila ja paikka, jossa voisi puhua puheluita muita tilankäyttäjiä häiritsemättä.

JPYP:n Työ etsii tekijäänsä -hankkeen projektipäällikkö Maria Yli-Sikkilä huomio etätyötilan helpottavan ajankäytön hallintaa.

Niemi liputtaa etätyötilan puolesta

Alajärven Kortekylässä asuva Tomi Niemi kuuluu todennäköisesti ensi syksynä avautuvan yhteisöllisen etätyötilan potentiaalisiin käyttäjiin. Hän tekee rautatiealan sähköpuolelle työnjohto-, asiantuntija- ja asennuspalveluita ja on aloittava yrittäjä.

– Etätyötilan etu on siinä, että tulee lähdettyä töihin. Kotiin tarvitse välttämättä investoida kaikkia laitteita. Etätyötiloissa näen hyvänä sen, että tila ei ole sitova asia: tilaan voi tulla tilaan silloin kun tarvitaan.

Etätyötilan plussaa on verkostoituminen ja tännekin tulee varmasti monen alan ihmisiä ja uskon, että siitä on kaikille hyötyä. Sosiaalinen kanssakäyminen on minulle tärkeää.

Niemi kertoo tarvitsevansa etätyötilassa perinteisen toimiston piirteet eli oman rauhallisen paikan, tulostus- ja skannausmahdollisuuden sekä tilan, jossa voi pitää muista erillään Teams-palaverin tai puhua puhelimessa. Myös taukotila on hänen toivelistallaan. Peseytymismahdollisuudet olisivat plussaa, jos sattuu tulemaan etätöihin aamulenkin kautta.

– Minulle ei henkilökohtaisesti ole merkitystä, ovatko tietoliikenneyhteydet langalla vai langattomina.

Virpi Poikelin

 

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät