Alajärven Kortekylästä oleva Emma Jokiaho muutti pari vuotta sitten Tampereelle – ei siksi että isompi kaupunki olisi houkuttanut, vaan koska nyrkkeily tuli urheilulliselle nuorelle naiselle niin tärkeäksi, että siihen satsatakseen oli pakko siirtyä lähemmäs parhaita treenimahdollisuuksia.
– Liikunta tuli osaksi elämääni jo kotona tallitöiden ja hevostelun parissa, tuore nyrkkeilyn SM-hopeamitalisti kertoo. – Aloitin myös lentopallon Alajärven Ankkureissa ala-asteikäisenä ja sitä pelasinkin noin kymmenen vuotta.
Liikunnan lisäksi Emman toisena mielenkiinnon kohteena oli nuorempana kuvataide. Hän pähkäili tovin lähteäkö opiskelemaan liikunta-alalle vai kuvataidetta. – Olen kiitollinen, että valitsin liikunnan. Päädyin opiskelemaan Kuortaneen Urheiluopistolle liikuntaneuvojaksi heti ylä-asteen jälkeen.
– Opiskelin lpt:n aikana myös Personal Trainerin opintoja Trainer4you:lla Tampereella ja sain kolmen vuoden aikana kaksi ammattia. Opiskeluinto jatkui ja päätin opiskella vielä urheiluhierojaksi. Näiden opintojen myötä laitoin toiminimen ja sain mukavan työuran.
Samaan aikaan Emma itse kokeili monenlaisia urheilulajeja, kuten voimanostoa ja siinä kisailua. – Kerran koulussa meillä oli kuntonyrkkeilyä ja eräs luokkalaiseni, joka on itse nyrkkeillyt, sanoi että minun pitäisi aloittaa nyrkeily, olinhan ollut ihan liekeissä sen tunnin jälkeen.
– Kesti muutaman vuoden, ennen kuin ajauduin kokeilemaan vapaottelun alkeita Seinäjoelle. Siellä totesin, että paini ja potkiminen eivät ole minun juttuni. Mutta heti kun päästiin lyömään pistareita, olin taas ihan liekeissä!
– Valmistuttuani muutin takaisin Alajärvelle ja löysin kuntonyrkkeilytunteja Hoiskosta Nesteen vierestä Pippolan Villen salilta. Sieltä se kaikki sitten lähti.
Yli-innokkaasta kuntonyrkkeilijästä kilpanyrkkeilyyn
Kilpanyrkkeily tuli Emman lajiksi, koska hän oli yli-innokas oppilas kuntonyrkkeilyssä. Ja jos lajia aikoo tosissaan tehdä, niin suuntana on Tampere, missä on kovatasoinen valmennus ja naisnyrkkeilyyn satsataan.
– Yhtenä päivänä otin luurin käteen ja soitin vapisevin käsin Tampereen Voimailuseuran toimistolle, jossa minut ohjattiin olympiavalmentaja Maarit Teurosen puheille.
Emma muistaa puhelun ikuisesti, koska hän tiesi Teurosen valmentavan Mira Potkosta. – Olin ajatellut, että minun on mentävä kuntonyrkkeilytunnille ja edettävä sieltä. Päädyin kuitenkin käymään pari kertaa kuukaudessa Maaritin treeneissä ensin Alajärveltä käsin.
Lopulta Emma päätyi Teurosen treeniporukkaan ja kisavalmennukseen, ja siitä puolen vuoden päästä Emma asuikin jo Tampereella. – Me aloitettiin hommat heti, eka matsikin tuli koettua samana syksynä ja muistan, että en ole ikinä jännittänyt mitään yhtä paljon.
– Muutettuani Tampereelle en tiennyt, mitä tuleman pitää. Uusi paikkakunta, uusi laji ja työpaikka. Jätin yritykseni hetkeksi sivuun, koska koin että on helpompi aloittaa uusi elämä ilman yrittäjän paineita. Hain S-ryhmälle töihin ja löysin itseni töistä Amurin Salesta, joka sijaitsee vain muutaman sadan metrin päästä treenihalliltani.
– Nyt ehdin joinain päivinä treenata aamulla ja juosta vielä iltatreeneistä iltavuoroon. Tänä syksynä olen taas elvyttänyt yritystoimintaani ja aloitin kaipaamani hierojan työt. Olen voinut vähentää tunteja kaupalta ja keskittyä paremmin urheiluun ja palautumiseen.
Emma edustaa Tampereen Voimailuseuraa ja hän on nyrkkeillyt tosissaan kaksi vuotta, joista kisaamaan ehtinyt ehkä vuoden ajan, koska korona tuli väliin ja kisoja peruuntui.
– Tämä syksy toi muutoksia treenikuvioihin, sillä olen siirtynyt seuramme päävalmentaja Askar Sarsenbayevin valmennukseen.
Nyrkkeilijän arki on melko hektistä, kun yrittää sovittaa työnteon palettiin. – Pyrin tekemään töitä sopivasti, kuitenkin satsaten urheiluun. Meillä on joka arkipäivä kahdet treenit, aamu ja ilta treenit, lauantaisin yhdet ja sunnuntaina lepo.
Suurin osa treeneistä on lajivalmentajan tai fysiikkavalmentajan ohjaamia ja osa omatoimisia. Treenejä tulee n. 9-11 kertaa viikossa ja yleensä n. 1,5-2 tuntia kerrallaan. Tylsää ei ehdi olla, kun ravaa hallin, kodin ja työpaikan väliä, ja koira ja avopuolisokin tarvitsevat huomiota!
Nyrkkeilyn SM-kilpailut järjestettiin Helsingissä 10-12.12. – Nämä olivat minun toiset SM-kilpailuni. Ottelen naisten 54 kg sarjassa.
– Edellisvuonna ensimmäisissä SM-kisoissani olin ihan altavastaajana, mutta pääsin pronssille. Tänä vuonna jännitti yhtä paljon. Ottelukokemusta minulla ei ole paljoa, koska monet kisat on peruttu. Viimeiset puoli vuotta treenasin ilman kisoja, mutta syyskuussa päästiin viimein ottelemaan ja valmistautumaan SM-kisoihin.
Muutamat kisat Emma ehti käymään ja onneksi myös yhden kansainvälisen turnauksen Saksassa, mistä sai hyvää kokemusta. – SM-kisoissa en ollut ennakkosuosikki sarjassani, mutta pääsin yllättämään ja tiukalla taistelulla päästiin kirkastamaan edellisvuoden pronssi hopeaksi.
– Finaali jäi pahasti hampaankoloon, kun tiukan väännön jälkeen tuli tappio, mutta nyt osaan jo onneksi kaivaa esille ne positiiviset kehitysaskeleet tältä parin vuoden matkalta.
Seuraavana tavoitteena Emmalla on treenata mahdollisimman laadukkaasti ja päästä kisaamaan paljon, jotta saa kisakokemusta.
– Toivon että ensi vuoden kisakalenteri toteutuu paremmin ja tavoitteenani on tietenkin vielä kirkastaa SM-mitalia ja päästä kisaamaan sekä menestymään enemmän myös kansainvälisissä turnauksissa.
Maalaislikka viihtyy maalla
Alajärvi merkitsee Emmalle edelleen paljon. – Kyllä tämä maalaislikka viihtyy maalla. Jos muut asiat elämässä eivät veisi muualle, asuisin varmasti lähempänä kotia.
– Pyrin töiden ja treenien salliessa käymään mahdollisimman paljon kotona vanhempieni luona. Meillä on läheiset välit perheen kanssa ja minusta on ihana viettää vapaa-aikaani heidän kanssaan. Meitä on aika iso läjä porukkaa ja vaikka suurin osa asuukin muualla, yritämme arjen kiireiden keskellä tavata toisiamme.
– Myös parhaat ystäväni asuvat kotikulmilla ja heitäkin on ikävä. Kaipaan myös entistä työympäristöäni ja asiakkaitani. Työskentelin omalla toiminimelläni hierojana, valmentajana ja jumppapirkkona FitFactoryllä. Aina yhtä pirteän Tuija Silver-Lagerin kanssa oli ihana työskennellä, hän oli minulle kuin varaäiti, kun aloitin työskentelyn liikunta-alalla.
Emmasta on hienoa, miten paljon Alajärvellä on satsattu urheiluun ja liikuntapalveluihin. Uusia harrastusmahdollisuuksia on saatu paljon lisää.
Tuula Jokiaho
