19.6 C
Alajärvi
maanantai 15.8.2022

Karvala juhli komeasti

Huhtikuun alkupuolella 400 vuotta sitten elettiin Lappajärven Karvalassa historian valossa merkityksellisiä aikoja. Matti Fransinpoika perheineen saapui Lapuan Tiistenjoelta Karvalaan. Matin, vaimonsa Eevan, poikansa Eskelin ja tyttärensä Britan oli tarkoitus aloittaa uusi elämä kalaisan ja kirkasvetisen Lappajärven länsirannalla sijaitsevalla mäenkumpareella. Matin appiukko Esko Erkinpoika Junnoinen oli rakentanut samaiselle mäenkumpareelle suojakseen saunan.

Kirjailija Antti Tuuri kertoi salintäyteiselle yleisölle romaaneistaan ja niiden kytköksistä Karvapussin taloon. Kirjoja signeeratessaan hän koki monta iloista jälleennäkemistä.

Karvalaa juhlittiin lauantaina näyttävästi. Paikalle oli tullut noin 450 ihmistä: kyläläisiä, Karvalassa aiemmin asuneita, kesäasukkaita ja muualta Lappajärveltä sekä lähikunnista kylää juhlimaan saapuneita. Ohjelma oli monipuolinen. Tapahtumavierailla oli mahdollisuus tutustua kylän vanhimpiin taloihin. Historianäyttely pidettiin ja käytiin läpi Karvalan ensimmäinen vuosisata ja ajanjakso 1700-luvulta nykypäivään. Kirjailija Antti Tuuri kertoi salintäyteiselle yleisölle aiheesta Karvapussi kirjoissani. Lohisoppa teki kauppansa, 200 annoksesta jäi syömättä vain kymmenen. Nuorisoseuran puheenjohtaja Paavo Sadeharju yllättyi iloisesti kävijämääristä: kyläläisten lapsia ja lastenlapsia oli saapunut eri puolilta Suomea.

Nykyisyys ja menneisyys

Karvala vuonna 2022 on 400 asukkaan kylä, jossa on aikaisemmin ollut parikin kauppaa. Nykyisin kyläläisiä ja ohikulkijoita palvelee kylmäasema, josta saa polttoainetta. Kylän suurin työllistäjä on VM-Carpet, jonka henkilöstöstä suurin osa tulee muualta töihin.

– Monelle muulle paikkakunnalle tyypillisesti kylä hiipuu. Opiskelijat eivät palaa, mutta eläkepäiviä Karvalaan viettämään saapuneita on. Nuorisoseura on elinvoimainen. Talolla järjestetään häitä, ylioppilasjuhlia ja syntymäpäiviä, kertoo Karvalan nuorisoseuran puheenjohtaja Paavo Sadeharju.

Karvalassa on panostettu nuorisoseurantalon rantaan. Laituri on tehty, samoin lasten leikkipaikka. Näihin talkoisiin on riittänyt väkeä, samoin itse talon kunnossapitoon.

Karvapussin talon paikka löytyi 400 vuotta sitten nykyisen Osuuskunta Karvalanmäen talon kohdalta.

Kunnanjohtaja Sami Alasara pohti tervehdyksessään, miten esi-isämme ovat luoneet pohjan tulevaisuudellemme. Ihmiset on kasvatettu arvostamaan yhteenkuuluvuuttaan, omaatuntoa, ylpeyttä juurista ja alueen geologisesta perimästä

 – Ilman Karva-Mattia ja hänenlaisiaan uudisraivaajia perheineen ei kehitystäkään olisi tapahtunut. Maailma tarvitsee aina esikuvia, legendoja, oman tiensä kulkijoita ja pioneereja, jotta voisimme kehittyä ja kasvaa ihmiskunnan sekä luonnon ikuisessa virrassa.

Vaellusdraama juhlan huipentumana

Neljäsataa vuotta on lyhyt henkäys maailmankaikkeuden historiassa, mutta pitkä rupeama kylän tarinassa. Matti Fransinpojan ja hänen perheensä Karvalaan saapumisesta oli juhlapäiväksi tehty vaellusdraama. Käsikirjoittajina olivat Lappajärven yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset Viivi Ala-aho, Pihla Etelämäki, Iida Kangastie, Vilma Olli, Kaisa Sadeharju ja Liina Viinamäki yhdessä opettaja Tiina Karhun, juhlapäivää järjestämässä olleen Pekka Peltolan ja ohjaaja Linda Huhtaluhdan kanssa.

Isä-Matti, roolissa Erkki Syrjälä, oli vakuuttunut Karvalan sopivuudesta perheen uudeksi asuinpaikaksi. Matti oli päättänyt jättää Tiistenjoen taakseen verotuksen ja sotaväenottojen takia. Matti on taitava tekemään eläinten karvoista ja jouhista naruja, joita kalastajat, lappalaiset ja muut tarvitsevat elinkeinonsa harjoittamiseen. Perheen ansion perusta tulisi olemaan maanviljelys. Inka Holm Eeva-vaimona ei ollut kovin vakuuttunut uudesta asuinpaikasta, eikä myöskään perheen tulevaisuudesta. Perheen lapset, Brita (Sanjaana Kankaanpää) ja Eskeli (Tuukka Olli) ovat uteliaita uuden paikan suhteen, vaikka heillekin oli luvassa kovaa työtä, samoin Ari-rengille (Ari Ahopelto). Perhe ei kiivennyt Lappajärven rannasta mäen huipulle saakka. Karvapussin talon paikka löytyi jostakin nykyisen Osuuskunta Karvalanmäen talon kohdalta. Mäen takana kohosi ikimetsä, joka tarjoaisi rakennustarpeet kylän ensimmäiseen pysyvään taloon. Lappajärven pinta lainehti 1600-luvulla pari metriä nykyistä korkeammalla.

Kerronta vei mukanaan

Vaellusdraama sai yleisön seuraamaan tapahtumia hiiskumatta ja uteliaina. Näytelmää ikuistettiin useampaankin videopätkään ja valokuvaan. Vaellusdraama keräsi tuoreeltaan kehuja. Kymmenvuotias Tuukka Olli kertoo olleensa hieman yllättynyt siitä, että vaellusdraamaa seurasi iso joukko ihmisiä.

– Olen ollut pari vuotta Meteoriittiteatterissa eli kansalaisopiston ryhmässä. Minua kysyttiin mukaan, eikä tarvinnut miettiä.

Ohjaaja Linda Huhtaluhta valottaa, että näytelmän valmistelut aloitettiin kevättalvella. Käsikirjoitusta muokattiin ja näyttelijöitä metsästettiin. Etenkin Karva-Matti oli piilossa pitkään, onneksi löytyi Erkki Syrjälä hänen rooliaan tulkitsemaan.

– Heinäkuussa oli kolmet harjoitukset viikossa. Aina, kun Ari pääsi Lyllerön eli Lyyli-tamman kanssa paikalle, oli läpimeno tällä rannassa. Piti sovittaa veneen saaminen ja viulunsoittaja (Toivo Rajala) paikalle.

Vaellusdraaman idea tuli Pekka Peltolalta, joka toisti lappajärveläistä legendaa siitä, ettei Matti Fransinpojan juhta jaksanut vetää mäen päälle vaan Karvapussin talo rakennettiin mäen rinteeseen. Mia Lehtiniemen tekemää puvustusta varten ei tarvinnut ostaa yhtään langanpätkää. Esimerkiksi Matin Eeva-puolison liivi tehtiin huovutetusta merinovillasta ja paita oli hankittu keskiaikamarkkinoilta. Eevan roolissa nähty Inka Holm on ollut työkokeilussa Järvilakeuden kansalaisopiston taiteen perusopetuksessa ja tuntee Linda Huhtaluhdan sitä kautta. Inkan työtehtäviin kuului valo- ja äänityötä ja esimerkiksi apuohjaajana toimimista. Lukiossa Inka opiskeli kolme ilmaisutaidon kurssia ja suoritti ilmaisutaidon diplomin.

– Aloitan kahdeksantena päivänä elokuuta opiskelun Lahdessa kansanopiston teatterikoulutuksessa.

Ovet avoinna

Lappajärven vanhin rakennus löytyy nuorisoseuran rannasta katsottuna mäen päällä ja vasemmalla. Aittarakennus on peräisin vuodelta 1835. Aitta ja sen pihapiirissä oleva talo on Marko Salon omistuksessa. Itse talo on siirretty nykysijoilleen vuonna 1868. Talon runko rakennettu 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Vuonna 2009 Karvalasta talon itselleen hankkinut Salo on pyrkinyt tekemään talosta paitsi kodin itselleen ja perheelleen, myös säilyttämään talon kunnossa ja ennallistamaan sitä. Talon sisällä nykyajan mukavuudet on yhdistetty entisajan rakennustapaan. Hän kertoo osallistuneensa perinnerakentajakurssille. Salon puoliso Anne Esala kertoo, että Karvalan maisemassa sielu lepää. Hänen mielestään on mukavaa, että kesällä kylänraitti vilisee väkeä. Huvilakauden päättäjäisten jälkeen tulee hiljaisempi vaihe.

Kylän vanhin rakennus on vuodelta 1835 ja siihen pääsi tutustumaan kylän juhlapäivänä.

Karvalantien varressa oli myös muita taloja avoinna yleisölle.

Pekka Peltola oli juhlapäivän järjestäjien puolesta tyytyväinen päivän onnistumiseen. Karvalaa uhannut sadekaan ei tullut juhlakansan päälle. Hän kertoo tapahtumassa käyneen paljon sellaisia ihmisiä, joilla on kytköksiä Lappajärvelle.

– Ihmiset ovat olleet iloisella tuulella. Varmasti saatiin aikaan sellainen tapahtuma, että ihmisillä on hyvä mieli.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut