-8.4 C
Alajärvi
maanantai 05.12.2022
spot_img

Konttisuon tuulipuiston avajaiset myötätuulessa – energiaa jopa 37000 kotitaloudelle

Konttisuon seitsemän tuulivoimalaa käsittävän tuulipuiston avajaiset järjestettiin Soinissa lauantaina sateen valuessa ja tuulen tuivertaessa. Tämä ei estänyt satoihin nousseen yleisömäärän saapumista paikalle, vaan bussit kuljettivat väkeä paikalle jatkuvana virtana.

Vaikka sade ja tuuli pieksivät Konttisuota, hernesoppatykille riitti jonoa.

Tuulipuiston rakennuttaneen Energiequellen Suomen toimitusjohtaja Nils Borstelmann kertoi tervehdyssanoissaan, että Konttisuo oli paitsi Soinin ensimmäinen, Energiequellen toinen tuulivoimapuisto. Energiequellella on tällä hetkellä suunnitteilla hankkeita lähialueen kuntiin Soinin lisäksi mm. Karstulaan, Kyyjärvelle, Perhoon, Multialle sekä Ähtäriin. 

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen totesi käyneensä ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten tuulivoimaa käsittelevässä tilaisuudessa. – Tuulivoiman rakentaminen Suomessa alkoi kymmenen vuotta sitten. Aluksi rakentamiseen kannustettiin syöttötariffin avulla, mutta pian se muuttui markkinaehtoiseksi.

– Ensimmäiset voimalat ilman valtion tukea valmistuivat vuonna 2019, samoin kuin Soiniin nyt valmistuneet voimalat, Mikkonen totesi.

– Tuulivoiman kapasiteetti kasvaa nopeasti, tälle vuodelle kasvu on noin 50 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna ja sama kasvu jatkuu edelleen.

– Kymmenen vuotta sitten vain alle yksi prosentti sähköstä tuotettiin tuulivoimalla, viime vuonna jo kymmenen prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä määrä kattaa jo 28 prosenttia.

– Tälle päivälle odotetaan Suomen uutta tuulivoimatuotannon ennätystä. Tuuli voimistuu ja sähkö on sen vuoksi nyt ennätyshalpaa, Mikkonen päätti puheenvuoronsa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen saapui paikalle sateen yltyessä hämmästellen paikalle kertynyttä yleisön määrää. – Urheiluseura Soinin Sisu on asia, joka minulle nousee ensimmäisenä mieleen Soinin kunnasta. Tämä energiahanke edustaa sitä samaa sisua, kuin myös se, että pienestä kunnasta paikalla on näin iso väkimäärä tässä säässä! Sisua täällä todellakin on!

Ministeri Antti Kurvisen saapuessa paikalle sade tuntui vain yltyvän.

– Viime vuosina meillä ei ole ollut paljon juhlan aiheita. On kulkutautia, sota Euroopassa, asioita, jotka ovat opettaneet että historia ei ole loppunut vaan meidän on varauduttava kriiseihin ja meillä on oltava kyky huolehtia omasta ruoka- ja energiahuollostamme.

– Ei ole niin synkkää sadepilveä, ettei sillä olisi kultareunusta. Tämä kaikki on laittanut eteenpäin tärkeitä muutoksia ja kehityshankkeita.

Kurvisen mukaan kriisit ovat palauttaneet vanhat hyvät arvot kunniaan. Panostaminen uusiutuvaan suomalaiseen energiaan on Suomen itsenäisyyden pelastamista. Maa, joka ei ole itsenäinen ruoan ja energian osalta, ei ole kovin itsenäinen muutenkaan.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

– Tuulivoima on hajautettua sähköntuotantoa. Konttisuon tuulivoimapuisto on merkittävä päänavaus täällä Soinin kunnassa.

– Tuulivoimaloista saatava kiinteistövero on yksi tärkeimmistä tuulivoiman kunnille tuomista eduista. Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400000 euroa jokaista voimalaa kohden. Suomen suurimmat tuulivoimakunnat saavat kiinteistöverotuloa yli puolitoista miljoonaa euroa vuodessa.

– Olen erittäin vakuuttunut tästä upeasta hankkeesta. Konttisuon tuulipuisto tuottaa jatkossa vuosittain energiaa noin 37000 kotitaloudelle, Kurvinen totesi.

– Tämän tuulipuiston kokonaiskapasiteetti on 29,96 MW ja olen ymmärtänyt, että nämä myllyt ovat Suomen ilmastoon soveltuvia, kun ne sisältävät mm. energiatehokkaan järjestelmän, joka vähentää jään kertymistä tuulivoimalan lapoihin.

Konttisuon tuulipuiston omistajan Downing LLP Associaten energia- ja infrastruktuurijohtaja Tom Williams kertoi avajaisissa, että raha tuulipuiston ostoon on tullut tavallisilta ihmisiltä. He ovat halunneet sijoittaa säästöjään vihreämpään tulevaisuuteen.

Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi kertoi, että tuulivoiman kaavoitustyö Soinissa käynnistyi 2012 yhdessä Alajärven ja Vimpelin kanssa. Soinissa on neljä tuulivoima-aluetta, Konttisuon lisäksi Kimpilampi, Korkeamaan alue ja Pesola.

– Valitusten käsittelyajat hidastavat hankkeiden etenemistä 2-4 vuodella ja ne myös vievät paljon resursseja kunnalta, Rannanjärvi harmitteli ja toivoi poliittisilta päättäjiltä puuttumista asiaan.

– Muita tuulivoimalle suotuisia alueita Soinissa ei ole, mutta niiden merkitys kunnalle on suuri. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, tuulivoima toisi kuntaan noin miljoonan euron verotulot vuodessa. Soten jälkeen budjettimme on noin 7,5 miljoonaa vuodessa. Tuulivoima on siis meille henkivakuutus itsenäisyydestä.

Kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi ja ministeri Antti Kurvinen uppoutuivat keskusteluihin ajankohtaisista aiheista.

Puheenvuorojen jälkeen sade oli hieman tauonnut ja päästiin nauhan leikkaamiseen, jossa mukana olivat Rannanjärven lisäksi ministeri Kurvinen, Nils Borstelmann ja Tom Willjams.

Avajaisiltana Soinin Yhteistalolla järjestettiin vielä Tuulivoimatanssit, joissa esiintyi suosikkiartisti Anssi Kela.

Monien vaiheiden kautta avajaisiin

Soinin kunnanjohtajana tuulivoimapuistojen alkuvaiheissa toiminut Reino Määttä muistelee, miten hänen kuntajohtajakaudellaan keskeinen haaste oli kuntatalous.  – Kun 2010 luvun taitteessa saimme nähdä tuulimyllyjä pyörimässä kotimaassamme ja jopa lähellä Soinia kauppareissulla Tuurin pellolla, nousi esille kysymyksiä olisiko tuulivoimassa mahdollisuuksia myös Soinissa.

– Kävin asiasta keskustelua maakuntaliiton kaavoitusta hoitavien henkilöiden kanssa. Siinä vaiheessa maakunnan tuulioloja oli kartoitettu ”harvalla kammalla” ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas-tutkimuksen avulla ja sen mukaan Soini ei noussut siinä esiin. Tutkimus kertoi maakunnasta löytyvän sopivia alueita, joten tämä herätti meillä ihmetystä, varsinkin kun olimme maakunnan huipulla. 

Valtioneuvoston asettamat alueiden maankäyttötavoitteet vaativat maakuntakaavassa osoitettavaksi tuulivoimatuotannolle sopivat riittävän suuret yhtenäiset alueet ja tämä velvoitti maakuntaliiton käynnistämään tarkemman selvityksen vaihekaavan laatimiseksi.

– Selvitystyö käynnistyi 2011 ja sen tuloksena syntyi uusi luonnoskartta tuulivoimapuistoille sopivista alueista. Selvityksen mukaan Soinista löytyi 5000 hehtaaria yhtenäisiä alueita, joihin voitaisiin rakentaa tuulivoimaa.

– Päätimme käynnistää valmistelutyön tuulivoimatoimijoiden löytämiseksi ja kaavoituksen käynnistämiseksi. Erilaisten yhteydenottojen ja selvitysten jälkeen saimme useita tuulivoimatoimijoita mukaan, joten kaavoitustyö käynnistettiin yhdessä Järvi-Pohjanmaan kuntien kanssa.

Syksyllä 2013 käynnistettiin Hyvän tuulen Soini hanke, jonka avulla lisättiin tiedotusta ja tuettiin kaavoituksen etenemistä.

– Kymmenen vuotta on vierähtänyt kaavoitusprosessin aloituksesta ja paljon on myös menetetty sähköä ja rahaa. Olisimme tarvinneet varsinkin nykyisessä energiatilanteessa Soiniinkin suunnitellut tuulimyllyt pyörimässä täydellä teholla.

– Nyt kuitenkin valot vilkkuvat illan pimetessä myös meille Hankajärven takaa. Toivottavasti myös toiset keskeneräiset puistot rakentuvat tuottamaan tuulisähköä ja luomaan hyvinvointia Soiniin.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät