– Se oli kaunis päivä ja ilta oli aluillaan ja kaiken piti olla täydellistä.
Näin kertoo dramatisoidussa, ihmishenkiä vaatineessa liikenneonnettomuudessa mukana ollut tyttö Liikenneturvan Punainen liitu -toimintamallin video-osuuden alkupuolella.
Punainen liitu on rakennettu nuorten liikenneonnettomuudesta kertovan videoesityksen ympärille. Videoesitystä rytmittää ammattilaisten – pelastajan, ensihoitajan ja poliisin – kertomukset työtehtävistä vakavan liikenneonnettomuuden tapahtumapaikalle.
Esityksen jälkeen kohderyhmälle eli toisen asteen opiskelijoille järjestetään purkutunnit omissa ryhmissään. Punainen liitu -esitys rantautui ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalle – tarkemmin sanottuna Lappajärvelle.
Punaisen liidun tarkoituksena on nostattaa ajatuksia ja herättää kysymyksiä. Kymmenen vuotta sitten lanseeratun toimintamallin äskettäin uusittu videoesitys pysäyttää ja menee ihon alle. Se laittaa miettimään, millaisia seurauksia nuoren kuljettajan ajamalla ylinopeudella tai virheellisellä valinnalla voi karuimmillaan olla.
Punainen liitu kertoo myös välittämisen merkityksestä. Jos kyytiin lähtö pelottaa, voi jäädä pois. Pidetään huolta siitä, että kaikilla on turvavyö kiinnitettynä. Kuljettajalle voi sanoa, että ajaa hitaammin ja noudattaa liikennesääntöjä.
Jos matkan edetessä huomaa kuljettajan ajavan liian lujaa tai liikennesääntöjä noudattamatta, voi pyytää pysähtymään ja soittaa vanhemmille tai ystävälle, että tulee hakemaan. Vanhempien välittämistä on se, että puhuu nuorelle liikenteestä ja siellä piilevistä riskeistä.
– Haluamme kertoa realistisesti, millaiset seuraukset ajattelemattomalla toiminnalla ja hetkellisillä väärillä valinnoilla voi olla. Viestimme on kuitenkin nuorten omia turvallisia valintoja tukeva. Kannustamme heitä myös pitämään kaverista huolta sekä tuomaan omat rajansa selvästi esille myös silloin, kun ovat kaverin kyydissä, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Heli Lintamo
Ammattilainen ja ihminen
Lappajärvellä Punaisen liidun kohderyhmänä olivat Lappajärven geolukion, Järviseudun ammatti-instituutin ja Koulutuskeskus Sedun opiskelijat.
Vanhempi konstaapeli Heidi Itäsalmi Seinäjoen poliisiasemalta, ylipalomies Tomi Paakkarinen Lappajärven paloasemalta ja ensihoitaja Jussi Huhtinen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kertoivat nuorille omasta työkeikastaan ja siitä, miten nuorille tapahtunut vakava liikenneonnettomuus on vaikuttanut heidän omaan elämäänsä.
Heidi Itäsalmi kertoo kohdanneensa paljon asiallisia nuoria liikenteessä. Kuitenkin huolestuttavaa kerrottavaa löytyy nuorten liikennekäyttäytymisestä ja -kulttuurista. Riskienotto vaikeuttaa omaa havainnointia ja muidenkin mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin.
– Usein kuulee, että on kiire johonkin. Oman ajokuntonsa ja kykyjensä tunnistaminen on tärkeää. Pidä itsestäsi hyvää huolta ja välitä itsestäsi, se heijastuu muihin ihmisiin ympärilläsi, tsemppaa Itäsalmi nuoria.
Purkaminen tärkeää
Tomi Paakkarinen kertoo, että tehtävälle lähdettäessä keikan pystyy tekemään ilman tunteita turvautumalla omaan koulutukseen ja tekemiseen.
– Heti keikan jälkeen huomaa, että alkaa asioita käymään mieleen, jos joku menehtyy: tämä on jonkun isä, äiti tai lapsi. Sitä miettii, jos sattuu omalle keikalle joku läheinen, niin kuinka pystyy tilanteessa toimimaan.
Aina kun tulee jokin isompi tehtävä joillakin tilannetiedoilla että on pahasti loukkaantunut nuori, toivoo, ettei olisi kukaan tuttu. Lappajärvikin on niin pieni pitäjä, että täällä tuntee lähes kaikki.
Paakkarinen kertoo, että tilanteita pitää purkaa jälkeenpäin.
– Meillä käytetään purkutilaisuuksia, jos tehtävällä on ollut menehtyneitä. Omakohtaisiakin kokemuksia minulla on. Meillä on oma debriefing-ryhmä ja ammattiapua saa tarvittaessa työterveyden kautta. Pitää olla oma rohkeus sanoa, jos jokin jää vaivaamaan. Kukaan muu ei tiedä, vaivaako jokin asia toisen mieltä.
Onnettomuus koskettaa
Ensihoitaja Jussi Huhtinen koki tärkeäksi osallistua tilaisuuteen. Hän halusi tuoda tilaisuuteen omia tuntemuksiaan. Nuoret kuuntelivat myös Huhtista hiiskumatta, kun hän kertoi omasta esimerkkitapauksestaan, jossa tuli henkilövahinkoja.
– Kun on omia lapsia, alkaa tällainen koskettaa vahvemmin. Toivoo, ettei kenellekään tulisi tilannetta, joka kulkee koko loppuelämän mukana.
Huhtinen kertoo poliisin olleen maassamme edelläkävijänä jälkipurkuasioissa. Ensihoidossa jälkipurku on kehittynyt viiden viime vuoden aikana.
– Jokaisessa työvuorossa on sellaisia ihmisiä, jotka ovat saaneet koulutuksen jälkipuintiin.
Suomen väestöstä 11 prosenttia on 15–24-vuotiaita. Kuitenkin lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Nuorten liikenneonnettomuudet liittyvät usein vapaa-ajalla liikkumiseen. Nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöautoa kuljettaessaan on muita ikäryhmiä suurempi. Liikenneturvasta muistutetaan, että valtaosa nuorista ei kuulu riskiryhmään, vaan pyrkii käyttäytymään liikenteessä turvallisesti ja välttämään turhaa riskinottoa.
Eri tutkimusten mukaan 10–17 prosenttia kaikista nuorista kuuluu nuorten riskikuljettajien ryhmään. Etenkin nuorten mieskuljettajien riskialttiille ajotavalle ovat ominaista lyhyet turvamarginaalit ja liikennesäännöistä piittaamattomuus sekä ajaminen humalassa ja ajo ilman turvavöitä.
Virpi Poikelin
