13.1 C
Alajärvi
lauantai 10.6.2023
spot_img
MAINOS

Saukonkylän viemäröinti puhutti

Alajärven Saukonkylässä on haluttu vuosikausien ajan ratkaisua viemäriverkon rakentamisesta. Kaupungin järjestämässä kuulemistilaisuudessa pohdittiin eri vaihtoehtoja ja kuultiin kyläläisiä.

Vaihtoehtoina pohjavesialueella sijaitsevassa kylässä ovat alueen liittäminen viemäriverkkoon eli verkon rakentaminen tai umpisäiliöiden rakentaminen. Kyläläisiä huolettaa eri vaihtoehtojen kustannusten hintojen lisäksi kiinteistöjen arvo, kylän elinvoimaisuus ja tasa-arvo toisiin kyliin nähden.

Keskustelu pohjavesialueella olevan Saukonkylän viemäröinnistä juontaa juurensa vuoteen 2014 ja kaupunginvaltuuston hyväksymiin Järvi-Pohjanmaan ympäristönsuojelumääräyksiin, jotka asettivat pohjavesialueille aikaisempaa kireämmät vaatimukset.

MAINOS

Kuntatekniikan päällikkö Juuso Pikkukangas toimi kuulemistilaisuuden puheenjohtajana ja kertoi kyläläisille esimerkiksi erilaisia laskelmia suunnitellun viemäröinnin kustannuksista.

Ympäristönsuojeluvaatimuksiin on kirjattu, että pohjavesialueilla oleville kiinteistöille täytyy rakentaa umpisäiliö tai vedettäytyy käsitellä pohjavesialueen ulkopuolella. Saukonkyläläiset ovat vaatineet kaupungilta viemäriverkon rakentamista.

Mikäli kiinteistönomistaja rakentaa umpisäiliön, hänen tulee ajattaa säiliön sisältö ja niin sanotut harmaat vedet eli pesuvedet jätevedenpuhdistamolle. Kyläaktiivi Arto Sillanpään mukaan esimerkiksi nelihenkisen perheen kohdalla jäteveden käsittelykulut ovat vuositasolla noin 2 500–3 500 euroa.

Tarjolla vain kalliita vaihtoehtoja

Mikäli Alajärven kaupunki ei rakenna viemäriä Saukonkylään, umpisäiliöille toinen vaihtoehto on pumppaamoiden rakentaminen ja vesien vieminen käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle, esimerkiksi imeytyskentälle.

Myös tämä vaihtoehto on hintava, sillä pumppaamoita tarvittaisiin kylään noin 50. Monellakaan kyläläisellä ei ole omia maita pohjavesialueiden ulkopuolella, jonne vesiä voisi Arto Sillanpään mukaan viedä.

– Jos viemäröintiä ei ole, on kiinteistökohtainen umpisäiliö käytännössä se seuraava vaihtoehto. Umpisäiliö on hankala ja kallis käyttää. Umpisäiliön laittaminen maksaa tänä päivänä noin 3 000–4 000 euroa. Käyttökustannus jätevedestä on kova. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun kiinteistöjen nykyiset asukkaat väistyvät asunnoista, ei nuoria tule tilalle eikä asuntoja saa myytyä.

Ympäristönsuojelumääräykset tiukentuivat koko maan pohjavesialueilla uuden jätevesilain astuttua voimaan vuonna 2017. Määräykset ovat samanlaiset kuin Järvi-Pohjanmaalla vuodesta 2014 lähtien.

Saukonkylässä kerättiin nimilistaa, jonka allekirjoittajat sitoutuvat liittymään viemäriverkkoon, mikäli viemäri vedetään kylälle. Allekirjoituksia tuli 44 ja myös kaksi halukasta liittyjää Koskenvarrelta.

 – Olemme sitoutuneet siihen, että maksamme 3 000 euron liittymämaksun, joka kaupungilla on haja-asutusalueilla, joille on tehty viemäröinti. Sitouduimme myös niihin normaaleihin käyttömaksuihin, joita keskustassa maksetaan. Tällöin kustannus olisi 7 000–10 000 euroa kiinteistöä kohti: summa monelle lähellä kipukynnystä. Kaupunki ei ole tähän suostumassa vaan maksattaisi meillä koko viemäröinnin tekemisen. Tällöin kustannukset olisivat 15 000 eurosta ylöspäin.

Saukonkylän asukkaat vetoavat Alajärven kaupunkiin myös tasa-arvon näkökulmasta. Iiruulla sijaitseville loma-asunnoille on viety puhdasta vettä 800 euron liittymämaksuilla. Veden käyttömaksu on puolestaan sata euroa per vuosi ilman mittausta.

Poliittista tahtoa on

Saukonkylän tilanteesta on neuvoteltu pitkään. Nimilistoja on toimitettu ja kaupungintalolla on pidetty palavereja. Varsinkin budjetinteon aikaan yhteydenpito on ollut vuosittain tiivistä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu (kesk.) vakuutti kuulemistilaisuudessa, että poliittista tahtoa asian ratkaisemiseksi löytyy. Viime syksynä Alajärven tekninen lautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että viemäröinti toteutetaan.

Kaupunginhallitus esitti puolestaan valtuustolle, että asia siirretään vuodella eteenpäin. Hallitus vetosi päätöksessään viemäröinnin rakentamispäätöksen laillisuuteen ja hallitus halusi myös lisäselvityksiä.

– Viime joululta voimassa oleva valtuuston päätös on se, että tälle vuodelle määrättiin 20 000 euron suunnittelumääräraha, jolla perusteita piti katsoa. Vuoden 2024 taloussuunnitelmassa on varattu 800 000 euroa viemärin rakentamiseen, muistutti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Joensuu (kesk.)

Sekä Sari Palmu että teknisen lautakunnan puheenjohtaja Terho Mäkelä (kesk.) ovat sitä mieltä, että hankkeelle pitäisi saada ulkopuolista tukea. Mäkelä osoittaa sormella valtiovallan ja ely-keskuksen suuntaan.

Hänen mielestään Saukonkylän maaperästä pohjavettä tarpeisiinsa ottavan Lappavesi Oy:n pitäisi tulla tukemaan hanketta. Kuulemistilaisuudessa nostettiinkin esille kriisivesiputken vetämistä keskustaan ja avustuksen hakemista.

– Täytyy käydä keskusteluja siitä, että jos voisimme jollakin vivulla yhdistää projektia raakaveden hankintaan. Silloin voisimme olla mukana, pohti Lappavesi Oy:n toimitusjohtaja Olli Keski-Saari.

Tilaisuudessa käytiin pientä vääntöä siitä, mikä on lain mukaan hyväksyttävää, mutta ei ole hyväksyttävää Alajärven kaupungin mielestä. Ympäristönsuojelusihteeri Sonja Maanselkä vakuutti noin 50:lle tilaisuuteen osallistuneelle, ettei Alajärvi ole asettanut ympäristönsuojelulain perustason puhdistusvaatimuksia ankarampia vaatimuksia.

– Pohjavesialueilla määräykset tulevat ympäristönsuojelulaista, hän muistutti.

Mittava hanke

Tekniset suunnitelmat viemäröinnin suhteen ovat valmiina. Viemärin runkoputkea on asennettu 1,8 kilometriä Lappaveden toimien yhteydessä eli kun yhtiö rakensi kolmannen vedenottamon Saukonkylän alueelle. Kuulemistilaisuuteen osallistui noin 70 kyläläistä, jotka olivat yksimielisiä siitä, että viemäri toteutetaan.

Kuntatekniikan päällikkönä työskentelevällä Juuso Pikkukankaalla oli esittää saukonkyläläisille laskelmia mahdollisesta viemäröinnistä. Tämän päivän hintatasolla mennään hänen mukaansa 750 000 eurossa.

 – Tässä ei ole mukana pumppaamojen sähköliittymiä, jakokeskuksia ja kaapelointeja. Lisäksi tulee kiinteistöjen omistajille korvauksia maksettavaksi eli puhutaan noin 800 000 euron määrärahasta, joka hankkeeseen tulisi olla. Alueen hiekkapitoista maata voitaisiin hyödyntää putkiston alkutäytössä, josta saadaan säästöä.

Pikkukangas kertoo, että vastaavanlainen kuulemistilaisuus on järjestetty kuutisen vuotta sitten. Prosessi etenee hänen mukaansa siten, että tehdään puheena olleet selvitykset, pohditaan esimerkiksi Lappavesi Oy:n kanssa kriisivesijohtoasiaa, samoin viemäröintihankkeeseen liittyviä laillisuus- ja avustusasioita.

– Avustusasioita on jo selvitetty ja näyttää siltä, ettei avustusmahdollisuuksia ole. Yritetään vielä, jos saataisiin jotakin tähän mukaan. Kaiken valmistelun jälkeen asia on talousarvion yhteydessä valtuustolla päätöksenteossa loppuvuodesta.

Kuulemistilaisuutta Pikkukangas kuvailee hyväksi. Tilaisuudessa saatiin kuulla monenlaisia ajatuksia.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät