Landemia nosti maaseutuasumisen keskiöön – vapaa-ajanasukkaat suuri mahdollisuus

Projektityöntekijät Susanna Laitila ja Tiia Vuorinen taustoittivat sitä, mikä Landemia on ja mitkä ovat olleet sen tavoitteet.
Mainos[adrotate banner="3"]

Soinissa Hautakyläsalilla järjestettiin Landemia-hankkeen päätöstilaisuus. Projektipäällikkönä toiminut Tarja Vuorinen muistutti, että hankkeen idea syntyi samassa paikassa muutamia vuosia aikaisemmin.

Projektityöntekijät Susanna Laitila ja Tiia Vuorinen taustoittivat sitä, mikä Landemia on ja mitkä ovat olleet sen tavoitteet.

MAINOS

Keväällä 2021 käynnistynyt Landemia on pureutunut ilmiöön, jonka mukaan maaseutuasuminen kiinnostaa hyvin laajasti eri elämänvaiheissa eläviä ihmisiä. Hankkeen avulla on pyritty edistämään Etelä-Pohjanmaan maaseudun vetovoimaisuutta ja saada sinne uusia asukkaita, on tunnistettu maaseudulle muuton esteitä ja hidasteita.

Hanke on tehnyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja esimerkiksi Kyläkummi-toimintamalli on luotu yhdessä Suomen Kylien kanssa.

– Kuntien ja kylien välinen yhteistyö on avainasemassa, sillä kuntien tulee olla kaikkia asukkaitaan varten, Vuorinen ja Laitila muistuttivat. – Kyläkummitoiminnalla on paljon vaikutuksia ja se vahvistaa myös kunnan ja kylien yhteistyötä ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi kyliin.

Vapaa-ajan asukkaista vakituisia?

Tilaisuudessa kuultiin Luonnonvarakeskuksen hankkeen puitteissa tekemien tutkimusten tuloksia. Erikoistutkija Olli Voutilaisen mukaanjo ennen koronaa kiinnostus maaseudulla asumiseen oli kasvussa.

Monipaikkainen asuminen huomioiden maaseudun väestönkehitys on positiivinen. Vaikka vakituinen asuminen on vähentynyt, niin kausiasuminen tuplaa monin paikoin asukasluvun.

Luke toteutti hankkeen yhteydessä viisi erilaista tutkimusta. Asuinseudun valintaan vaikuttaa niiden valossa elämäntilanne, perhe ja ystäväpiiri, pääsy luontoon, asumisen hinta-laatusuhde ja monet muut tekijät.

Etelä-Pohjanmaalle potentiaalisesti muuttavilla suvun merkitys on erittäin suuri. 

– Tässä maakunnassa aikaisemmat kytkökset maakuntaan on syynä muuttoon poikkeuksellisen vahvasti, ystävät, perhe ja sukulaiset, Voutilainen totesi. – Paluumuuttajien osuus muuttajista on huomattavan korkea.

Tutkimusten perusteella kiinnostusta muuttoon on, mutta sen konkretisoituminen on epätodennäköistä. Todennäköisempää on, että monipaikkainen asuja haluaa muuttaa vapaa-ajanasuntonsa ympärivuotiseen käyttöön ja muuttaa sitä myöten alueelle kokonaan.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi kiitti hankkeen aikaansaannoksia. Pilottikunnat ovat kokoontuneet moniin työpajoihin ja uusia ideoita on saatu myös niiden kautta.

– On ollut ihana huomata, että Etelä-Pohjanmaalla on muitakin pieniä ja vireitä kuntia, kuin Soini!

Asiat tehtävä eri tavalla kuin ennen

Tulevaisuustutkija Leena Ilmola tutkii työssään epävarmuutta. Energian hinta ja inflaatio sekä geopoliittiset tapahtumat ovat luoneet tilanteen, jossa ihmiset siirtävät päätöksentekoa.

– Ihmisten tilanteet muuttuvat ja sitä maaseudun pitäisi hyödyntää. Ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa tilanteiden mukaan ja epävarmoina aikoina, esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä, voimme pian olla tilanteessa, joka vaikuttaa jokaiseen ihmiseen.

– Tämä on mahdollisuus maaseudulle. Maaseudulla on helppo ratkaista esimerkiksi sähkökatkosten aiheuttamat ongelmat. Meidän pitäisi hyödyntää se mitä pandemiasta opittiin, pitäisi nähdä mahdollisuus.

Ilmola muistutti, että on paljon ihmisiä, jotka tekevät työtä verkossa. Hänen oma työpaikkansa on Itävallassa, mutta hän asuu ja työskentelee Luopioisissa käyden työpaikallaan vain kerran vuodessa.

– Meidän pitää ajatella pidemmälle kuin vuosi eteenpäin, nähdä kauemmas. Millaisia ihmisiä haluamme täällä asuvan 20 vuoden kuluttua? Pitää rakentaa ympäristö, jossa nämä ihmiset haluavat elää.

– Jos halutaan elinvoimaa, on uskallettava tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Tyhjät tilat on opittava hyödyntämään, silloin kunnan ykkösongelmasta voi tullakin niiden ykkösmahdollisuuksia!

Kanadasta Lontoon kautta Soiniin

Päätöstilaisuuden ensimmäisen osan päätteeksi kuultiin soinilaisen Katja Huitikan tarina. Hänen äitinsä ja isänsä muuttivat Kanadaan 1968, missä Katja syntyi. Pikkutyttönä hän ajatteli, että Soini on sama kuin Suomi, koska kaikki hänen sukulaisensa asuivat Soinissa.

Kanadasta sukunsa kotiseudulle Soiniin muuttanut Katja Huitikka kokee löytäneensä oman heimonsa ja kulttuurinsa.

Thunder Bayssa varttunut Katja opiskeli lakia Toronton yliopistossa ja astui työelämään. Myöhemmin hänen asumapaikakseen vaihtui Lontoo, josta käsin hän kiersi kautta maailman työtehtävissään.

Elämä oli antoisaa. mutta eräänä päivänä Katja sai idean muuttaa Suomeen. Hän oli väsynyt elämään, jota eli. Viimeisen 15 vuoden aikana hänellä oli ollut yksi kahden viikon kesäloma.

Katja myi talonsa, otti kissansa ja lähti Suomeen. Lentokentällä oli vastassa hänen setänsä ja 4,5 tunnin automatkan aikana Soiniin Katja ehti jo miettiä, mihin hän oli tullut?

Kaikki järjestyi. Hän löysi unelmiensa kodin, osti mökin ja nyt hänellä on oma paikka, jossa on rentoutunut olo.

– Miksi Soiniin? Perhe oli se tärkein asia. Täällä on tätejä, serkkuja ja kummityttö. Isänikin muutti takaisin 50 vuoden jälkeen!

– Minusta tuntui kuin olisin löytänyt oman heimoni ja kulttuurini. En ollut ymmärtänyt miten syvässä se minussa oli.

– Täällä on ilo herätä joka päivä. Kylätunnelma on niin mukava. Isossa kaupungissa kukaan ei tiedä kuka sinä olet. Täällä on helppoa asumista, ei tarvitse pelätä mitään.

– Koti on siellä, missä on ihmisen sydän ja sielu. Minulla se on täällä Soinissa.

Päätöstilaisuuden lopussa kahvitauon jälkeen keskusteltiin vielä maaseutuasumisesta. Keskustelijoina olivat Ilmola, Voutilainen, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n toiminnanjohtaja Heikki Peräaho sekä Evijärven kunnan kehittäjäkoordinaattori Sanna Kivimäki.

Tilaisuuden lopussa kuultiin Heikki Jokiahon kertomus paluusta takasin kotiseudulle ja kuultiin hänen harmonikkataiturointiaan.

Tuula Jokiaho

MAINOS
Edellinen artikkeliEi sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla
Seuraava artikkeliKitee haki pisteet Kitrolta