Talous puhutti Vimpelin valtuustossa

Vimpelin Ruissalonnevalle rakennettavaksi suunniteltu tuulivoimapuisto sai kunnanvaltuuston siunauksen maanantaina.
Mainos[adrotate banner="3"]

Vimpelin kunta käynnistää ensi vuotta ja suunnitelmavuosia 2025 ja 2026 koskevan talouden tasapainottamisohjelman. Talouden tasapainottamiseen päädytään, sillä kyseisille vuosille kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Kunta verottaa ensi vuonna tämänvuotiseen tapaan. Tuloveroprosentti on 9,61. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,65.

MAINOS

Kaava-alueella sijaitsevia rakentamattomia tontteja verotetaan 3,00 prosentilla, yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentin säilyessä 0,00:na. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on 3,00. Lisäksi uudeksi maa-alueiden kiinteistöveroprosentiksi tulee 1,30.

Taloutta tasapainoon

Talouden tasapainottamissuunnitelmaan vaikuttaa muiden muassa se, etteivät kuluvan vuoden verotulot toteudu talousarvion mukaan. Laskua tulevaan talousarvioon on tulossa etenkin ennustetuissa kunnallisverotuloissa.

Ensi vuoden verotulojen ennustetaan jäävän tämänvuotiseen kertymään. Verotulot kattavat Vimpelissä noin 64 prosenttia kaikista kunnan toimintakuluista. Lisäksi tämänhetkisen talousarviovalmistelun mukaan ensi vuoden talousarvion vuosikate tulee olemaan positiivinen: poistojen jälkeen tuloksen ennustetaan olevan joko hieman negatiivinen tai lähellä nollaa.

Myös valtionosuuksien väheneminen haastaa kuntien talousarviovalmistelua. Vimpelissä se tietää yli 20 prosentin laskua laskennalliseen valtionosuuteen. Lisäksi kotikuntakorvausten takia maksatuksessa oleva negatiivinen valtionosuus kasvaa kuluvasta vuodesta.

Vimpelin taloutta tasapainotetaan muiden muassa nostamalla vesi- ja jätevesimaksuja 15 prosentilla, nostamalla kunnan suoraan omistamien asuntojen vuokria kymmenen prosenttia, vähentämällä perusopetuksen tuntikehystä oppilasmäärän vähentyessä ja vähentämällä kotihoidontuen määrää.

Esikouluryhmien määrä putoaa kahdesta yhteen. Talouden tasapainottamisohjelman vaikutus on ensi vuonna 263500, sitä seuraavana vuonna 293500 ja vuonna 2026 413 000 euroa. Valtuustosalissa etenkin vesi- ja jätevesimaksujen korotusta ihmeteltiin.

– Se, että kerralla maksuja nostetaan 15 prosenttia on aika paljon. Ei meillä käyttäjämäärät nouse, totesi Marja-Leena Laakso (kesk.).

Laakson mielestä kotihoidontukeen ja tuntikehykseen liittyvät muutokset ovat kunnalle negatiivisesti vaikuttavia asioita.

Talous- ja hallintojohtaja Seija Kinnunen muistutti, että Vimpeli on anomassa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jonka hakeminen vaatii kunnalta talouden tasapainottamissuunnitelman.

Yksimielisesti tuulivoimaa

Vimpelissä käynnistetään tuuli- ja aurinkovoimakaavoitus Ruissalonnevan alueella, johon ranskalaisomisteinen Neoen Renewlebles Finland Oy suunnittelee rakentavansa 24 tuulivoimalaa ja 450 hehtaarin alueelle aurinkovoimapuiston.

Tuulivoimaloista kunnan arvellaan saatavan kiinteistöveroa 822651 euroa vuodessa ja aurinkovoimapuistosta 979290 euroa vuodessa.

Neoenin lisäksi myös Vapo Terra jätti kunnalle oman kaavoitusaluehakemuksensa. Vimpelissä voidaan käynnistää kuitenkin vain yksi tuulivoimahankkeen. Tähän vaikuttaa Ilmatieteen laitoksen Lakeaharjulla sijaitseva säähavaintoasema ja osittaiset päällekkäiset kaavoitusalueet. Alueita rajoittaa myös Suolasalmenharjun tuulivoimahanke Alajärven puolella.

Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli totesi, että tuuli- ja aurinkovoimapuistoista saatava kiinteistöveron kokonaistuoton suuruus on ollut kunnanhallituksen valtuustolle tekemän ratkaisun tärkein tekijä.

Tuulimyllyt tuottavat sähköä Leijonanmielen mukaan aikaisintaan vuonna 2027, joskin realistinen aikatavoite on vuodessa 2030. Tuulivoimapuiston myllyt tulevat olemaan 300-metrisiä.

Kehitysyhtiö puhutti

Kunnanvaltuuston maanantaisella esityslistalla olivat myös Vimpelin Invest -nimisen kehitysyhtiön perustaminen ja kehitysyhtiön alkupääomaksi tarkoitettu, kunnan tekemä miljoonan euron pääomasijoitus sijoitetun pääoman rahastoon.

Kehitysyhtiön on tarkoitus toimia hallintayhtiönä, jonka toiminnan alle kuuluvat kunnan omistamat teollisuushallit ja vastaanottohalli. Vimpelin Investistä ei tule täysin itsenäisesti toimivaa tahoa vaan se on osa kuntakonsernia. Kehitysyhtiön perustamista on lähdetty Sam Leijonanmielen mukaan viemään eteenpäin elinkeinoelämän toiveiden pohjalta.

– Kunnan tehtävä ei ole antaa suoraa tukea, mutta kuntalain perusteella tehtäviimme kuuluu olla luomassa elinvoimaa sekä elinkeinoelämälle mahdollisuuksia.

Pykälän käsittelyssä tehtiin kaksi vastaesitystä. Jukka-Pekka Uusitupa (ps.) oli valmis hyväksymään kehitysyhtiön perustamisen. Sen sijaan hän ei ollut valmis hyväksymään kakkoskohtaa, jossa kunnanhallitukselle annetaan valtuudet osakeyhtiön perustamiseen ja valmistelemaan sekä hyväksymään perustettavan yhtiön yhtiöjärjestys- ja perustamisasiakirjat.

– Mikäli mennään esityksen mukaan, valtuusto menettää yhtiön kontrollin heti nuijankopautuksen käytyä.

Matti Latvala (Avoimuuden aika) esitti puolestaan, että yhtiön perustamista koskeva pykälä palautetaan valmisteluun, jotta saataisiin selvyys kaikista kuntakonsernin tytäryhtiöistä ja siitä, mihin kehitysyhtiötä tarvitaan.

Sirpa Salomäki (kesk.) kannatti. Marja-Leena Laakso esitti neuvottelutaukoa. Valtuustosali tyhjennettiin muista kuin valtuutetuista ja striimaus keskeytettiin.

Kokoustauko venyi 50 minuuttiin. Kokoustauon neuvonpidon seurauksena Sirpa Salomäki veti kannatuksensa pois Matti Latvalan esityksestä ja Jukka-Pekka Uusitupa jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Seuraavassa pykälässä ollut, kunnanhallituksen esittämä miljoonan euron suuruinen sijoitus Vimpelin Investin SVOP-rahastoon jätettiin kunnanhallituksen pyynnöstä pois esityslistalta.

Virpi Poikelin

MAINOS
Edellinen artikkeliOskari reissaa maailmalla
Seuraava artikkeliLehtimäen Rannankylällä puhaltavat uudet tuulet – riski toiminnan hiipumisesta toi kylään uutta virtaa