Yli joka viides harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä

Työelämägallupin mukaan yli joka viides suomalainen on pohtinut yrittäjäksi ryhtymistä. Noin kolmasosalla on puolestaan ollut viimeisen vuoden aikana mielessä jokin yritysidea.
Mainos[adrotate banner="3"]

Yli joka viides suomalainen on pohtinut yrittäjäksi lähtemistä viimeisen vuoden sisällä. Noin kolmasosalla on ollut viimeisen vuoden aikana yritysidea, Työelämägallup osoittaa. Koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä sanoo, että maassamme on mainettaan enemmän yritysideoita.

– Nyt on raivattava kaikki esteet ideoiden toteuttamisen ja yrittäjäksi ryhtymisen tieltä, hän kannustaa.

MAINOS

Aloittamisen kynnystä tulee madaltaa, jotta erityisesti nuoret uskaltavat ottaa ratkaisevan askeleen ryhtyä yrittäjiksi, kokeilemaan ideoitaan ja unelmiaan. Yritysten hallinnollista taakkaa pitää Kinnusen mukaan vähentää ja kannustavuutta kasvattaa, jotta Suomen talous selviää tulevista haasteista.

Nuoret pohtivat vahvasti

Työelämägallupiin 1 054 vastannutta ovat työelämässä toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä ja työttömiä. Yrittäjyyteen liittyvät pohdinnat olivat vahvimpia nuorten ja yksityisellä sektorilla työskentelevien keskuudessa. Yritysideoita on eritoten yrityksissä ja järjestöissä työskentelevillä ja henkilöstömäärältään pienillä työpaikoilla työskentelevillä.

Kinnunen ehdottaa, että Suomessa voidaan lisätä yrittämisen kannusteita esimerkiksi nostamalla arvonlisäveron alarajaa 30 000 euroon vuodessa ja tarjoamalla täsmäkoulutusta yrittäjyydestä kiinnostuneille.

– Hyvä esimerkki koulutuksesta on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyden verkkokoulutus, joka monipuolistaa ja syventää yrittäjyysosaamista, Kinnunen jatkaa.

Myös Nuorten tulevaisuusraportin mukaan noin 40 prosenttia peruskoululaisista, ammattikoululaisista ja lukiolaisista on kiinnostunut yrittäjyydestä (Nuorten Yrittäjyys ja talous NYT, 8/2023).

– Oppisopimuksen palkkauksen porrastaminen palvelee myös tätä tilannetta. Nuoret täytyy saada oppimaan ja kasvamaan jatkajiksi kokeneiden yrittäjien rinnalle. Kaikkien ei tarvitse aloittaa alusta. Kun yrittäjät ja yritykset menestyvät, koko Suomi kukoistaa, Kinnunen summaa. 

Yrittäjyystaitoja voi oppia

Luovuus ja idearikkaus ovat tärkeitä yrittäjyystaitoja, joita voi oppia. Tarvitaan myös ongelmanratkaisukykyä, kokeilevaa kulttuuria, yhdessä tekemisen taitoa, epävarmuuden sietämistä ja taloudellista ymmärrystä. Juuri tähän yrittäjyyskasvatus vastaa. Jatkuva osaamisen kehittäminen on hyvin olennainen osa yrittäjyyden polkua.

Mikko Kinnunen nostaa esimerkiksi Reisjärven kuntaan luodun yrittäjyysreitin, jossa varhaiskasvatus kannustaa omatoimisuuteen ja oppimisen iloon. Alakoulussa löydetään omia vahvuuksia. Yläkoulussa ja lukiossa harjoitellaan käytännön yrittäjyyttä, kansanopistossa kokeilevaa kulttuuria ja valmiuksia jatko-opintoihin.

Työelämägallup-kysely toteutettiin syyskuussa. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on +- 3,1 prosenttiyksikköä.

MAINOS
Edellinen artikkeliJouluradio soi jo!
Seuraava artikkeliHeikkala alueen paras