Peliviikon teemana epäonnistuminen

Järjestyksessään 13. Peliviikkoa vietetään tällä viikolla. Tänä vuonna teemana on epäonnistuminen.
Mainos[adrotate banner="3"]

Kansainvälisen pelien kuukauden kohokohta – Peliviikko – käynnistyy jo kolmattatoista kertaa maanantaina 6. marraskuuta. Peliviikon teemana on epäonnistuminen. Tämän vuoden Peliviikolla järjestetään lukuisia paikallisia pelipäiviä ja verkkotapahtumia, myönnetään Vuoden pelikasvattajan tunnustus positiivisen pelikulttuurin edistämisestä, julkaistaan uutta tutkimusta lasten ja nuorten pelaamisesta ja tiedotetaan pelialan muuttuvista käytännesäännöistä.

Peliviikko on vuosittain marraskuussa vietettävä pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko. Syksyiseksi perinteeksi muodostunutta Peliviikkoa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.

MAINOS

Peleistä epäonnistumisen sietokykyä

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Tommi Tossavainen taustoittaa tämänvuotisen Peliviikon teemaa. Hänen mielestään epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen pelko on yksi suurimmista esteistä uusien asioiden opettelun tai toisin tekemisen tiellä.

– Jokainen meistä epäonnistuu ja kohtaa pettymyksiä elämässään. Pelaaminen voi opettaa sietämään epäonnistumisen tunnetta ja palautumaan pettymyksistä nopeammin. Pelaaminen myös kehittää luovaa ongelmanratkaisua – eli ominaisuuksia, joista on apua jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Pelaaminen tarjoaa kuitenkin erityisesti onnistumisen kokemuksia ja niitä on ensi viikolla tarjolla sadoissa paikallisissa pelipäivissä, joita järjestävät pelikasvattajat ympäri Suomen. Peliviikolla järjestetään pelitapahtumia, keskustelutilaisuuksia, konsertteja, näyttelyitä, laneja, työpajoja ja paljon muuta. Löydät kaikki paikalliset ja verkkotapahtumat Peliviikon tapahtumakalenterista.

Arkista ja monipuolista

Digitaalinen pelaaminen on kiinteä osa lasten ja nuorten arkea. Pelejä pelataan monista erilaisista syistä. Tampereen ja Helsingin yliopistoissa tehty tutkimus muistuttaa, että lasten ja nuorten digipelaaminen on monimutkaisempi kokonaisuus kuin usein ajatellaan – myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Uuden tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten pelaaminen on arkista ja monipuolista.

Lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen on puhuttanut jo 1970-luvun lopulta lähtien. Erityisesti hyvinvointinäkökulma on korostunut. Älylaitteiden lisäännyttyä nopeasti keskustelu on etenkin kietoutunut laajempiin pohdintoihin ruutumedioista osana lasten ja nuorten arkea.

Growing Mindhankkeen ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden yhteistyössä toteuttamassa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin peruskoulujen 6.- ja 8.-luokkalaisten nuorten digitaalista pelaamista ja sen yhteyksiä hyvinvointiin. Kokonaisuus ei ole yksinkertainen.

– Kun tarkastellaan pelaamisen vaikutuksia hyvinvointiin, määrän sijaan keskeinen tekijä ovat pelaamisen syyt ja tarkoitukset, toteaa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta.

Tämänvuotisen Pelikasvattaja-arvonimi on myönnetty Female Gaming Finland ry:lle. Vuoden pelikasvattaja on arvonimi, joka myönnetään Peliviikolla henkilölle, organisaatiolle tai ilmiölle, joka toiminnallaan tai olemassaolollaan on edistänyt positiivista pelikulttuuria. Female Gaming Finland ry on kaikenikäisille naisille ja sukupuolivähemmistöille suunnattu videopeliyhteisö, joka pyrkii edistämään naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemaa pelimaailmassa. Tämä toteutetaan käytännössä erilaisten julkaisujen, blogikirjoitusten, medianäkyvyyden ja kentälle jalkautumisen kautta. Yhdistyksen tarkoitus on tuoda esille ja purkaa naisten ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamia rakenteellisia esteitä.

MAINOS
Edellinen artikkeliHeikkala alueen paras
Seuraava artikkeliKoronatartuntojen määrä kasvussa