3.1 C
Alajärvi
sunnuntai 26.5.2024
MAINOS

Aisapari-foorumissa ideoitiin tulevaa

Neljännesvuosisata sitten oltiin Etelä-Pohjanmaalla uuden edessä, kun alueelle perustettiin Aisapari – Härmänmaan ja Järviseudun kehittämiskeskus ry.

Sittemmin Aisapari-nimellä tunnettu yhdistys on edelleen vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä. Yhdistys järjesti historian ensimmäisen Aisapari-foorumin, josta saatiin eväitä esimerkiksi kuntien ja kylien kehittämiseen,

MAINOS

Leader-ryhmäksi 23 vuotta sitten valittu Aisapari on rahoittanut vuosien varrella tuhatta erilaista hanketta. Alajärven, Evijärven, Kauhavan, Lappajärven, Lapuan ja Vimpelin kattavalla toimialueella toteutetut hankkeet ovat edesauttaneet alueen kehitystä ja hyödyttäneet maaseudun elinvoimaa lähes 50 miljoonan euron edestä, kun mukaan lasketaan hankkeiden omarahoitusosuus.

Aktiiviset toimijat

Aisapari ry:n toiminnanjohtajana koko sen tähänastisen historian ajan toiminut Mervi Niemi-Huhdanpää nostaa Aisaparin vahvuudeksi hyvän alueen, aktiiviset toimijat ja innokkaat ihmiset.

Kansanvalistusseuran projektipäällikkö Anne Tastula ohjasi Aisapari-foorumin keskusteluja.

– Täällä on paljon yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Me olemme paikallinen toimija, lähellä ihmisiä. Neuvomme, aktivoimme ja kannustamme paikallisia toimijoita ja viemme asioita eteenpäin.

Aisapari-foorumissa oli kuutisenkymmentä osallistujaa. He pääsivät kertomaan ajatuksistaan ja ideoimaan uutta työpajassa. Pienryhmissä jaettiin kokemuksia ja tehtiin ehdotuksia veto- ja pitovoiman turvaamiseksi, matkailun edistämiseksi ja yhteistyön sekä yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Useamman ryhmän yhteenvedossa nostettiin esiin nuorten rooli ideoiden esittäjinä ja toteuttajina sekä tulevina paluumuuttajina ja kenties yrittäjinä. Todettiin myös, että infra pitää saada kuntoon: liikkuvat palvelut eivät kehity, jos tiet eivät ole kunnossa. Etenkin Järviseudulla on peiliin katsomisen paikka siinä, että osattaisiin kertoa nykyistä näkyvämmin omista vahvuuksista ja palveluista.

– Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että pitäisi olla turvallista esittää hullujakin ideoita, viestitti verkostoihin pureutunut ryhmä yhteenvedossaan.

Työpajojen anti ei jäänyt Lakis Areenalle. Aisaparissa aiotaan hyödyntää työpajan antia tulevassa toiminnassaan.

Intoa ja intoilua

Aisapari on palkinnut vuodesta 2013 lähtien Intoilun ja Intoilijan. Intoilija on ahkera yhteistyökumppani ja uusien yhteistyömuotojen kehittäjä, joka on tehnyt esimerkillisellä tavalla Aisaparia ja Leader-toimintatapaa tunnetuksi ja hyödyntänyt Aisaparin tarjoamia verkostoja omassa toiminnassaan.

Vuoden Intoilijana palkittu Pekka Pohjoispää sai kunniakirjan ohella Soile Söderlingin Evijärven kaislasta tekemän hatun.

Tämänvuotinen Intoilija on Lapualla asuva, Vimpelissä nuoruutensa viettänyt Pekka Pohjoispää. Hän on toiminut pitkäjänteisesti video- ja elokuvatuotannon parissa Mr. Orange Ky:ssä, työskennellyt eri hankkeissa noin kymmenen vuoden ajan ja ollut mukana esimerkiksi Alajärven Luoma-aholla järjestettävien Vuoden kyläelokuvafestivaalien järjestelyissä ja tuomaristossakin.

Pekka Pohjoispää aloitti elokuvien tekemisen 1990-luvun loppupuolella. Hänen mukaan sahuipennus tuli Lapua 1976 -elokuvaprojektissa. Hän toimi yleisömenestykseksi osoittautuneen pohjalaiselokuvan tuottajana.

– Elokuvan suosio yllätti ehdottomasti. Lähdimme positiivisessa mielessä yläkanttiin heittämään tavoitetta, että jos saisimme 100 000 katsojaa. Saimme 176 000 katsojaa. Sellaiset lukemat eivät olleet koskaan mielessä. Se, mitä Lapua-elokuva mahdollisti on, että pystyisimme jatkamaan elokuvien tekemistä.

Elokuvamaailma oli Pohjoispäälle poikavuosien fantasiamaailma, joka kiehtoo edelleen.

– Maailma, jota elokuva pystyy kertomaan tarinana ja teknisenä kokonaisuutena on hieno ja upea. Sinne maailmaan oli nuorena poikana helppo hypätä. Me ihmiset olemme tarinan kertojia ja rakastan tarinoita.

Intoilu-tunnustuksen sai Härmä-Seura, joka hankki omistukseensa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Härmän käräjätalon Alahärmästä. Aisapari myönsi kotiseutuyhdistykselle kolme investointihanketta vuosina 2019–2023. Talkootuntien määrä on ollut mittava. Härmä-Seura toteutti myös kansalaiskeräyksen työnsä tukemiseksi. Nykyisin talolla järjestetään noin 20 tapahtumaa kuukaudessa.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät