Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivusen taannoinen sosiaalisen median päivitys on kiinnostanut ihmisiä laajalti. Tässä Koivunen kertoo itse niistä syistä, jotka saivat hänet ostamaan itselleen palan koskematonta erämaata!
XXX
Ajatus omasta maapalasta, keskellä koskematonta erämaata, on noussut mieliin useilla vaellusretkillä Lapin syrjäisempiin kolkkiin. Haave paikasta, jossa voi viipyä teltalla vaikka koko kesäloman, ja josta käsin voi tehdä patikoita ympäröivään luontoon.
Haaveesta tuli lopulta totta, kun ostin Nousukiito Oy:n huutokaupasta yhden hehtaarin suuruisen maa-alueen Enontekiön erämaasta Palojoen rannalta.
Tämä oli myös ensimmäinen kerta elämässäni, kun otin ylipäätään osaa huutokauppaan. Kyse ei ole tavallisesta tontista, vaan paikasta, jonka syrjäisyys tekee siitä poikkeuksellisen.
Hehtaarin tontille meno vaatii vaivannäköä
Lähimmälle tielle on matkaa yli kymmenen kilometriä. Vesireittejä pitkin kulkien matkaa kertyy kanootilla yli kolmekymmentä kilometriä. Aluetta ympäröivät laajat suoalueet, järvet, joet ja korkea tunturit sekä vaarat, joiden vuoksi liikkuminen alueella on vaativaa. Juuri vaikeakulkuisuus on kuitenkin osa paikan viehätystä.
Enontekiön erämaa tunnetaan avarista maisemistaan ja luonnon voimasta. Kesällä alue tarjoaa loputtomalta tuntuvan hiljaisuuden, yöttömät yöt ja mahdollisuuden liikkua luonnossa ilman, että kohtaa juuri ketään.
Tosin alueen laajat suot ja vesistöt takaavat runsaan hyönteislajiston kulkijan riemuksi. Syksyllä ruska värjää maiseman hehkuvan punaiseksi ja keltaiseksi. Talvella alue muuttuu todelliseksi arktiseksi erämaaksi, jossa kunnon pakkaset ja lumipeite hallitsevat maisemaa kuukausien ajan.
Alue tunnetaankin yhtenä Suomen lumisimmista ja kylmimmistä paikoista. Kaamos tuo talveen revontulineen oman leimansa. Toisaalta talvi voi olla myös helpoin vuodenaika ylittää laajat ja vetiset suoalueet.
Keskellä ei mitään mieli lepää
Monelle syrjäinen sijainti olisi haitta, mutta itselle se on juuri se isoin juttu. Alueella ei ole teitä, liikenteen melua, kiirettä eikä jatkuvaa ihmistoimintaa. Rauha on lähes täydellinen. Luonnon äänet ja erilaiset ilmiöt, tuulen humina ja veden liike muodostavat ympäristön, jossa kiire katoaa nopeasti.
Vaikka yhden hehtaarin kokoinen maa-alue ei ole suuri, sen merkitys voi olla paljon pinta-alaansa suurempi. Se tarjoaa mahdollisuuden omistaa pieni pala aitoa Lapin erämaata – paikka, jossa luonto määrittää tahdin ja jossa hiljaisuus on arvokkain luonnonvara.
Kun ympärillä avautuvat kilometrejä jatkuvat suoalueet, vesistöt ja erämaat, yksi hehtaari voi tuntua huomattavasti kokoaan suuremmalta. Se on oma tukikohta keskellä yhtä Suomen viimeisistä aidosti syrjäisistä alueista – paikka, jossa rauha ei ole vain lupaus, vaan jokapäiväinen todellisuus.
Seuraava vaihe hehtaarin tontin parissa on päästä vierailemaan siellä. Pystyttää teltta Palojoen rannalle keskelle erämaan avaruutta. Todennäköisesti se tulee tapahtumaan tulevan talven aikana Tämä on varmaan sitten oma tarinansa.
Vesa Koivunen