Pihlajalinnan sote-tuotantomalli tuo kunnalle huomattavat säästöt

pihlajalinna_logo

SYKKI-hanke selvitti yhteistyössä THL:n kanssa eri sote-mallien vaikuttavuutta.

Pihlajalinnan SYKKI – Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen kasvu ja kansainvälistyminen – hanke toteutettiin 1.8.2012–30.6.2015. Hanke sai rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmasta. SYKKI-hankkeessa luotiin vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamismalli.

Hankkeeseen liittyi kiinteästi tutkimusyhteistyö THL:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten palvelujen kokonaisulkoistaminen Mänttä-Vilppulassa vaikutti kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin, palvelujen laatuun ja saatavuuteen.

Lisäksi tarkasteltiin ulkoistamisen vaikutuksia erikoissairaanhoidon käyttöön ja menoihin. Mänttä-Vilppulaa verrattiin tutkimuksessa 15:ta verrokkikuntaan ja erityisesti Ruovesi-Virtoihin.

Vuoteen 2012 asti Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta vastasi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja sosiaalipalveluista kuntien muodostama kuntayhtymä. 1.1.2013 Ruovesi liittyi Virtoihin isäntäkuntamallilla ja Mänttä-Vilppula puolestaan perusti yhteisyhtiön yksityisen Pihlajalinna Oy:n kanssa.

Mänttä-Vilppulan koko sosiaali- terveystoimen nettokustannusten muutos oli -8,2% nimellisin kustannuksin (reaalisesti -9,9%) kun Ruovesi-Virroilla nettokustannukset lisääntyivät 4,0 % ( 2,2 %). Muiden verrokkikuntien yhteenlasketut muutokset olivat 5,1 % ja reaalisesti 3,3 %.

Pihlajalinnan toimintamallin taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset näkyivät toiminnassa välittömästi. Ensimmäisen toimintavuoden 2013 aikana säästö Mänttä-Vilppulan kaupungille oli noin kaksi miljoonaa euroa verrattuna aikaisempaan toimintaan ja kustannuskehitykseen. Lääkärin ja hammaslääkärinvirat täytettiin, ja hammaslääkärijonot purettiin.

Mänttä-Vilppulassa saavutetut säästöt olivat huomattavat. Mänttä-Vilppulaan sovelletun toimintamallin nimellisten nettomenojen 8,2 % pudotus oli poikkeuksellisen mittava kun otetaan huomioon, että henkilöstön määrää jopa hieman lisättiin ja tarkastelun aikaväli oli yksi vuosi. Pidempi seuranta-aika ja jatkotutkimukset Mänttä-Vilppulan mallista tuovat vielä lisävarmuutta tutkimustuloksiin.

– Me olemme kaupungin kanssa nähneet positiivisen kehityksen jo käytännön työssämme. On hienoa, että saamme nyt tutkimusnäyttöä tämän tueksi. Jos Pihlajalinnan toimintamalli olisi kaikissa Suomen kunnissa käytössä, sote-menojen säästö olisi jo ensimmäisen vuoden toteuman perusteella väestöön suhteutettuna 2,5 miljardia euroa vuodessa.

– Mänttä-Vilppulan kaupungin 2014 tilinpäätöksen perusteella tiedämme säästöjen olleen toisena toimintavuonna jo yli kaksinkertaiset. Muutoksen täydet hyödyt arvioidaan saavutettavan neljäntenä toimintavuotena, joten kyseessä on hyvin pitkäjänteinen kehitystyö yhdessä kaupungin kanssa, toteaa Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén.

Tutkimuksen toteuttivat tutkimuspäällikkö Timo Seppälä THL:stä sekä dosentti Miika Linna Aalto-yliopistosta. Tutkimusraportti julkaistaan THL:n julkaisusarjassa syksyn 2015 aikana.

Alavus, Ähtäri, Kuortane ja Soini ulkoistavat sote-palvelunsa Pihlajalinnan kanssa perustettavalle yhteisyritykselle 1.1.2016 alkaen. Soinissa palvelut siirtyvät 1.1.2017 alkaen.