Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää, kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Leppäkangas ja talousjohtaja Tapani Kotanen ovat tyytyväisiä siihen, että tehdyt rakenneratkaisut alkavat jo tuottaa tulosta Alajärvellä. Lähivuodet ovat kuitenkin edelleen tasapainottamisen aikaa, mutta samalla pystytään investoimaan voimakkaastikin.

Alajärven budjetti vahvistettiin pitkin keskusteluin ja 11 äänestyksen voimin

Alajärven kaupungin talousarvion vuodelle 2016 hyväksyttiin vain pienin muutoksin maanantai-illan valtuustossa.

Hyväksymistä edelsi kuitenkin yli kuusituntinen kokous, jossa käytiin 11 äänestystä.

Alajärven kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 on talouden tasapainottamisen aikaa. Käyttötalouspuolella toimintatuotot kasvavat prosentin ja toimintakulut 1,2 prosenttia. Verotulot laskevat 3,6 prosenttia ja valtionosuudet nousevat 7,3 prosenttia.

Käyttötalousosaan tehtiin valtuuston päätöksellä pieniä muutoksia, esimerkiksi yksityisteiden hoitoon lisättiin 10000 euroa. Valtuusto äänesti myös Etelä-Pohjanmaan matkailun jäsenyydestä, jossa vielä päätettiin jatkaa.

Toivomuspontena perusturvalautakunnalle kirjattiin, että tavoitteena on molempien kehitysvammaisten toimintakeskusten turvaaminen Alajärvellä. Vapaa-aikalautakunnalle lähti sitovana viestinä huomautus siitä, että jos Levijoen koulu myydään, tulee urheilukentälle saada vesi- ja sähköliittymä.

Alajärven kaupungin investoinnit vuodelle 2016 ovat mittavat. Merkittävimmät investointikohteet ovat terveyskeskuksen peruskorjauksen aloittaminen 1,75 miljoonalla. Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan reilun kolmen vuoden hankkeella yhteensä n. 4,4 miljoonaa ja peruskorjaus on arvioitu valmistuvan 2018.

Alajärven uusi päiväkoti on suunnitteilla Kullanmutkan uudelle kaava-alueelle ja rakennustyöt alkavat maaliskuussa, kohde on valmis joulukuussa 2016. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu n. 1,9 miljoonaa.

Investointien käsittelyssä äänestyksellä päätettiin mm. Pihlajarinteen teiden päällystyksen siirtämisestä vuoteen 2018. Samoin katukoriskentän ja harjoituskaukalon rakentaminen siirrettiin vuoteen 2017, mutta sen sijaan latukone hankitaan jo ensi vuonna.

Suunnitelmavuosien 2017−2018 uusina investointikohteina ovat monitoimihallin sekä uuden paloaseman rakentamisen aloittaminen. Monitoimihallin osalta valtuusto päätti, että sen henkilöstötarve ja vaikutukset käyttömenoihin on selvitettävä. Lisäksi hankkeelle asetettiin 750000 euron suuruinen valtionapuehto.

Tasapainotus ja investoinnit kärkenä

Kaupungin talousjohtaja Tapani Kotanen toteaa, että ensi vuoden budjettia leimaa kaksi asiaa: talouden tasapainottaminen niin, että 3,9 miljoonan euron alijäämät on katettu vuoteen 2020 mennessä sekä mittavat, noin seitsemän miljoonan euron investoinnit.

– Vaikka tasapainotamme taloutta, niin silti pystymme investoimaan palvelutuotantoon ja lunastamaan paikkaamme seudullisena keskuksena, Kotanen sanoo.

Talouden tasapainottamisohjelman vaikutukset ovatkin jo alkaneet purra ja kertyneet alijäämät pitäisi tulla hyvin katetuksi ennen vuotta 2020.

– Epävarmuutena tulevien vuosien suunnitelmiin ovat soten vaikutukset ja Vimpelin tilanne. Jos meille tulisi kuntaliitos Vimpelin kanssa, niin emme tiedä vielä miten käy valtionosuuksien, Kotanen pohdiskelee.

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Leppäkangas on tyytyväinen siihen, että talouden tasapainottaminen näyttäisi nyt olevan oikealla uralla. Vahvat investoinnit turvaavat Alajärven asemaa Järviseudun keskuksena.

Leppäkangas kantaa huolta siitä, että muuttovirta pois paikkakunnalta on voimistunut ja hyvällä palvelutasolla on pyrittävä pitämään asiaa hallinnassa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää on tyytyväinen siihen, että kaupungin lainamäärä on edelleen hyvin kohtuullinen ja näyttäisi kohtuullisena pysyvänkin isoista investoinneista huolimatta. Investoinneilla valmistaudutaan myös soteen, jolloin kuntien tärkeäksi tehtäväksi jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

– Investoinneilla pyrimme siihen, että nuoret oppivat ja tottuvat liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään.

Myös Sillanpää pohtii muuttoliikkeen merkitystä ja toteaa, että kaupungin on tärkeää keskittyä myös elinkeinoelämän tukemiseen. Kaupungissa pitää olla työtä ja hyvät asumisolosuhteet. Alajärven etu on monipuolinen elinkeinorakenne, joten taantuma ei ole kohdellut Alajärveä pahimmalla mahdollisella tavalla.

Tuula Jokiaho