Aivoverenkiertohäiriöistä esitelmöinyt Carita Sinkkonen (vas.) ja Eläkeliiton Lilja Lantela sekä Reijo Lehto.

Eläkeliiton teemana puhuttu ja pelätty aivohalvaus!

Eläkeliiton Lappajärven yhdistyksen kuukausikerhossa käsiteltiin vakavaa teemaa. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu joka päivä keskimäärin 68 suomalaista. Se on yleinen kuolinsyy ja voi lievempänäkin aiheuttaa loppuelämän kestävän vammautumisen.

Aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita ovat mm. halvausoireet (käden tai jalan voimattomuus ja tuntoheikkous), suupielen roikkuminen, puhehäiriö, näköhäiriö, tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä.

Aivoinfarktiin liittyvät oireet ovat useimmiten kivuttomia. Sen sijaan aivoverenvuotoon voi lisäksi liittyä äkillinen ja kova päänsärky. Toisinaan oireet ovat ohimeneviä, jolloin kyseessä voi olla vakavampaa sairastumista ennakoiva TIA-kohtaus.

”Ambulanssin poijat tarkastamaan”

Aivoliitosta Lappajärvelle esitelmöimään saapunut järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen painottaa nopeaa reagoimista oireisiin.

– Tyypillisesti isäntä on mennyt ulos töihin ja saanut pellolla jonkun kohtauksen, mutta ei puhu asiasta emännälle mitään, koska ajattelee asian olevan ohimenevä pikkujuttu.

Epäiltäessä aivoverenkiertohäiriötä on soitettava suoraan hätänumeroon 112 terveyskeskuksen sijaan. Nopealla hoitoon pääsyllä voidaan pelastaa ihmishenki tai vakava vammautuminen.

– Parempi pyytää ambulanssin poijat tarkastamaan tilanteen, jos yhtään epäilee aivoverenkiertohäiriötä, seinäjokelaislähtöinen Sinkkonen huomauttaa.
Aivoverenkiertohäiriöille altistavia tekijöitä ovat verenpaine, eteisvärinä, tyypin 2 diabetes, tupakka ja alkoholi, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Kaikkiin ei voi itse vaikuttaa, mutta useita riskitekijöitä voi välttää omilla teoilla ja valinnoilla.

Sairastumisen jälkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana kuntoutuminen on tehokkainta. Vaikeastakin halvauksesta voi Sinkkosen mukaan jossain määrin toipua sinnikkäällä kuntoutumisella, jos jaksaa itse liikkua fysioterapian lisäksi.

– Olen nähnyt halvautuneen potilaan kuntouttaneen itsensä niin, että pystyi jopa juoksemaan, vähän toispuoleisesti, mutta kuitenkin.

Matkoja, bocciaa, allasjumppaa…

Eläkeliiton Lappajärven yhdistyksen puheenjohtaja Lilja Lantela pitää kuukausikerhon teemavalintaa osuvana. – Tämä on paljon puhuttu ja pelätty aihe, hän sanoo.

Kuukausikerhossa käy viidesosa paikallisyhdistyksen vajaasta 500 jäsenestä.
Kuukausikerhossa käy viidesosa paikallisyhdistyksen vajaasta 500 jäsenestä.

Yhdistyksessä on 471 jäsentä, joista aktiivisin viidennes käy kuukausitapaamisissa. Keskustelun ohessa ohjelmassa ovat kahvittelut ja mattoarpajaiset arpavastaava Tuula Lammisen johdolla. Bocciaa pelataan perjantaisin Länsirannalla ja keskiviikkoisin Kirkonkylässä.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Reijo Lehto vetää patikkaretken seuraavan kerran Hernesniemen kuntoradalla 21.4. Matkoja on tulossa syksyllä Viroon ja vielä tässä kuussa Kaustiselle hierontateemalla. Kaikki Eläkeliiton jäsenet saavat myös EL-Sanomat, josta löytyy mm. suosittu ristikko ja sudoku.

Monelle jäsenelle yksi viikon kohokohdista on perjantainen allasjumppa. Yksi heistä on Harjulla asuva Kirsti Timo.

– Meitä käy siellä aina 20-30 jumppaajaa, viime vuonna jopa 40, Timo sanoo. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta päivän esitelmän aiheesta, kuten tämän jutun kirjoittajallakin.

Teeman yhteenveto: Aivoverenkiertohäiriöitä ei tule hysteerisesti pelätä, mutta niistä on hyvä puhua ja aina epäiltäessä soitettava tarkastamaan ambulanssin ”poijat”.

T. Tyynelä