Terveyspalvelujohtaja Ioannis Stogiannidis ja hoidon ja hoivan palvelujohtaja Marita Ylilahti uskovat, että etälääkäripalvelua kehittämällä saadaan parempaa palvelua ja kustannussäästöjä.

Järvi-Pohjanmaalla etälääkäripalveluja kotihoidon asiakkaille

Etälääkäripalvelu on käynnistymässä Järvi-Pohjanmaalla. Etälääkärin vastaanotto aloitetaan Järvi-Pohjanmaalla vielä toukokuun aikana. – Potilaan ei tarvitse poistua kotoaan, joten tämä sopii hyvin ikäihmisille. Yhteys saadaan nopeasti ja kustannukset ovat edullisempia ja kynnys ottaa yhteyttä lääkäriin madaltuu, toteaa hoidon ja hoivan palvelujohtaja Marita Ylilahti.

– Aloitamme toiminnan lääkärin vastaanotolla lähinnä kotihoidon asiakkaiden osalta, mutta kokemusten jälkeen palvelua laajennetaan jatkossa myös muihin asiakasryhmiin ja hoitajien vastaanotolle.

Ylilahden mukaan tällainen hoitajan vastaanotto voi olla esimerkiksi muistihoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotto.

Ajatusta etälääkärin vastaanotosta ikäihmisille ei tarvitse pelästyä, sillä ainakin nyt alkuvaiheessa toiminta tapahtuu niin, että paikalla on kotihoidon sairaanhoitaja, joka ottaa omalta koneeltaan yhteyden lääkäriin ja on asiakkaan tukena tapahtumassa. Tarvittaessa hän ottaa lääkärille kuvia esimerkiksi ihottumasta tai vaikkapa turvonneista jaloista.

– Etälääkäripalvelu on nopea ja helppo tapa saada varmuus mieltä kalvaviin asioihin. Etälääkäri parantaa palvelujen saatavuutta pitkien välimatkojen takana asuville ja nopeuttaa lääkärille pääsyä. Lisäksi se säästää kauempana asuvien kuntalaisten matkakustannuksia.

Tyypillisiä ongelmia, joita etälääkäri voi hoitaa, ovat iho-ongelmat, virtsatietulehdukset, säärihaavat ja reseptien uusinnat.

Terveyspalvelujohtaja Ioannis Stogiannidis kuitenkin muistuttaa, että etälääkärin vastaanotto ei sovi kaikkiin vaivoihin eikä se korvaa fyysistä lääkärissäkäyntiä. Parhaimmillaan etälääkäripalvelulla voidaan kuitenkin purkaa mm. päivystyksen paineita.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran antaman ohjeistuksen mukaan on lääkärin tehtävä arvioida, soveltuuko hoidettava vaiva hoidettavaksi etänä vai pitääkö potilas ohjata fyysiselle vastaanotolle. Myös kotihoidon sairaanhoitaja arvioi, onko etäpalvelu asiakkaalle sopiva palvelumuoto.

Etälääkäri toimii hoitajan työparina, ja hoitaja toimii kotihoidon asiakkaan tukena ja ohjaa tilannetta. Lääkäri on terveyskeskuksessa ja analysoi saamansa tiedot ja haastattelee potilasta tietokoneen kautta.

Kotihoidon sairaanhoitaja tuo mukanaan tietokoneen asiakkaan kotiin ja selvittää asiakkaan ongelmat ja fyysisen kunnon. Hoitaja voi ottaa kuvan mm. haavasta ja lähettää sen lääkärin tietokoneelle analysoitavaksi. Etälääkäripalveluun pyydetään aina asiakkaan lupa.

Palvelua tullaan kehittämään jatkossa eteenpäin myös muita ikäryhmiä kattavaksi ja jatkossa siirrytäänkin yhä enemmän etälääkäripalveluihin ja palvelua hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun kuunnellaan sydäntä tai keuhkoja tai tutkitaan nielua, korvaa tai ihoa.

Etälääkäripalvelussa voidaan hyödyntää digitaalista stetoskooppia, ihokameraa sekä korva- ja nielukameraa.

– Myös lapsiperheet tulevat hyötymään jatkossa palvelusta joko varaamalla suoraan ajan etälääkärille tai hoitajalle. Terveysasemilla tai liikkuvien palvelujen hoitajavastaanotolla, jossa lääkäripalveluja ei ole saatavilla, voidaan hoitajan kautta digitaalisten välineiden avulla saada lääkäripalvelut lähelle, Ylilahti sanoo.

– Omalta tietokoneelta saa tulevaisuudessa yhteyden lääkärin tai hoitajan ajanvaraukseen ja voi saada apua mieltä painaviin asioihin. Etälääkäripalvelua on kokeiltu useissa kunnissa ja kokemusten mukaan myös päivystyskäynnit ovat huomattavasti alentuneet.

Tuula Jokiaho