Vetolaisuus on Severi Lassilalle tärkeä asia.

Oman kylän poika

Runkosarjan ykkönen Vimpelin Veto on jatkanut voitokasta menoaan pudotuspeleissä. Puolierävastus Kitee kaatui suoraan kolmessa kohtaamisessa, ja tie avautui odotetusti mitalipeleihin.

Välieräkamppailut Kouvolaa vastaan saadaan päätökseen kuluvan viikon aikana, ja tähtäimessä ollut seitsemäs peräkkäinen finaalipaikka on erittäin todennäköinen saavutus isännän otteita esittäneelle Vedolle.

Kirkkainta mitalia jahtaava Severi Lassila odottaa kauden huipentavia otteluita levollisin mielin.

– Syksyn pelit ovat aina oma maailmansa. Joukkueen jokainen äijä keskittyy täysin omaan hommaansa ilman turhanpäiväistä häsläystä. Kun päätöspeleihin saadaan nostettua tekemistä vielä yksi pykälä ylemmäs, ei meitä voida sen jälkeen pysäyttää, hän uskoo.

Sami-Petteri Kivimäen luotsaama joukkue on edennyt tänä kesänä taivaltaan jo viime kaudella tutuksi tulleella sloganilla: Matka kohti päämäärää.

– Nyt ollaan melkein siellä päämäärässä eli aika korkealla. Joka kaudelle on omat hommansa, mutta tarkoitus on aina vuosi vuodelta parantaa peliä. Sieltä se palkinto sitten tulee, jonka jälkeen on aika levätä ja nauttia.

Pallovarma linjamies

Severi Lassila on noussut viime vuosina yhdeksi tärkeimmäksi palaseksi Vedon ulkopelissä. Linjassa taiturimaisesti esiintyvä palloilija on kokeillut muitakin ulkopelipaikkoja, mutta hän kokee nyt olevansa omimmillaan.

– Olen pelannut linjassa pienestä saakka, joten ratkaisu on luonteva. Ei muissakaan paikoissa mitään huonoa ole, vaan pelaaminen on tuolloin ollut ihan mukavaa vaihtelua.

Omiksi vahvuuksikseen Lassila nimeää kolme eri seikkaa.

– Pallovarmuus, pelisilmä sekä yhteistyö vieruskavereitten kanssa. Siinäpä ne taitavat lyhyesti sanottuna olla.

Lassilan ulkopeliansioita osataan arvostaa korkealle myös valtakunnan tasolla, sillä 23-vuotias vetolainen on ansainnut jo kahdesti paikkansa miesten Itä-Länsi -karkeloista.

– Ovathan ne mahtavia kokemuksia, ja varmasti jokainen pelaaja sinne haluaa mukaan. Vaikka en mikään jännittäjä olekaan, ensimmäisellä kerralla jännitti kovasti. Väkeä oli paljon, ja pelaaminen tuntui hienolta. Kumpanakin vuotena tuli myös voitto kotiin, hän tuumaa.

Sisäpelirooliinsa Lassila on tällä hetkellä täysin tyytyväinen.

– Ulkopeli on nyt minun juttuni. Vastuu kasvaa mailan varressa ajan myötä, jos on kasvaakseen. Tänä vuonna sitäkin on tosin tullut enemmän kuin viime vuosina yhteensä.

Höyrypäinen yleisö sytyttää

Vimpelissä perinteisesti synnytään räpylä tai maila kädessä, mutta Lassila ryhtyi harrastamaan kansallispeliämme varsin myöhään.

– Olin kymmenvuotias eli tosiaan yllättävän vanha, sillä pelasin lapsena enemmän koripalloa. Muistan, kun meidän ikäisillä oli kerran pesistreenit Saarikentällä, ja ajelin sinne pyörällä. Heimosen Janne huikkasi, että tuuppas treeneihin. Menin harjoituksiin mukaan ja seuraavana päivänä jo pelasin. Siitä se sitten lähti, ja koris alkoi pikkuhiljaa jäädä, hän kertaa.

Severi Lassila on ollut mukana Vedon menestyneissä junnuporukoissa läpi vuosien. Ylivieskan farmissa hän esiintyi kauden 2011, pelaten Superin kokoonpanossa pari ottelua. Kauden 2012 puolivälissä hän siirtyi miesten edustusjoukkueeseen Mikko Kanalan loukkaannuttua.

– Sen jälkeen olen pelannut jokaisen Superpesis-pelin Vimpelin joukkueessa.
Oman kylän pojaksi itseään tituleeraava Lassila on ylpeä seurastaan ja juuristaan.

– On kunnia-asia saada edustaa Vetoa ja olla Vimpelistä kotoisin. Kaikki tietävät ja tuntevat kylillä, enkä voisi kuvitellakaan pelaavani jossain muualla. Mahtavaahan se on juosta kotikentälle, kun on tuommoinen höyrypäinen yleisö takana, hän nauraa.

Vimpeliläisistä pesisvaikuttajista hän haluaa nostaa esiin kolme nimeä: Vesa Liikalan, Riku Lehdon ja Kari Kleemolan, joka on yksi legendaarisimmista sinivalkoisista työmyyristä.

– Vesa ja Riku ovat kumpikin valmentaneet minua junnuvuosina ja olen saanut heiltä paljon oppia. Kari taas on ollut suuri vaikuttaja urallani ja hän on auttanut minua nousemaan lajissa huipulle.

Viisi hopeamitalia voittanut Severi Lassila muistuttaa vielä varsin mielenkiintoisesta yksityiskohdasta, joka ajoittuu Vedon mestaruusvuoteen 2010.

– Olin vielä tuona kesänä pallopoikana ja niissä puuhissa toimin myös ratkaisevassa finaalissa, hän virnistää.

Pesis elämäntapana

Kahden vuoden sopimuksen allekirjoittanut Severi Lassila kuuluu tiiviisti Vedon vakiokalustoon. Hän näkee oman osansa muuttuneen kokoonpanossa viime vuosien aikana.

– Vaikka olen nuori, luulen ja tiedän, että roolini joukkueessa on kasvanut. Kun porukkaan tulee uusia pelaajia ja heitä jännittää, huomaan olevani tietynlainen rauhoittelija. Vaikka olenkin vielä nuori, saatan olla tuleva isähahmo.

Joukkueen nykyinen isähahmo, Tuomo Lönnmark, kertoi aikanaan joutuvansa nuoremman polven kepposten uhriksi tämän tästä. Lassilaa huomautus naurattaa.

– Lönnin kotitalo sijaitsee vanhempieni naapurissa, joten se on vain semmoista naapurusten välistä leikkimielistä riitelyä ja pikku jekuttelua puolin ja toisin, hän tähdentää.

Lassila asustaa itse tällä hetkellä Seinäjoella. Liiketalouden opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ovat hyvässä vauhdissa, ja valmistuminen häämöttää ensi keväänä.

– Ajatuksenani on vielä jatkaa saman alan opintoja joko Kokkolassa tai Seinäjoella. Ne ovat Vimpelistä lähimmät vaihtoehdot, Huhtalan kaupunginosassa tyttöystävänsä kanssa elelevä urheilija lisää.

Vapaa-aikanaan Lassila harrastaa mielellään muutakin liikuntaa, kuten frisbeegolfia tai salibandya. Kysymykseen, onko pesäpallo Vedon liimanäpille ainoastaan urheilua, vai kenties jotain muuta, tulee aika nopeasti vastaus.

– Kyse ei ole pelkästään urheilusta, vaan elämäntavasta. Joka päivä on tehtävä hommia sen eteen, että on parempi ja pystyy auttamaan joukkuettaan menestymään.

Saarikentän katsojakunnalle Severi Lassila haluaa vielä välittää omat terveisensä.
– Isot kiitokset Suomen parhaalle yleisölle. Jatkakaa samaan malliin!

Eija Niemistö