Kova työnteko ja vankka vakaumus antavat hyvän pohjan elämälle

Alajärven Saukonkylässä maanviljelijänä elämäntyönsä tehnyt Aarne Mäenpää on monen tarinan ja muistojen mies.

Hän on ollut rakentamassa tätä maata vuosikymmenten ajan kovalla työllä, tuotuaan vuonna 1953 nuoren vaimonsa Anjan Ruotsista vanhempiensa omistamalle pientilalle, johon ei tullut sen enempää sähköä kuin kunnon tietäkään.

Vaikka elämä on ollut kovan työnteon sävyttämää, ei Mäenpäältä kuule valituksen sanaa. Hän on kiitollinen ja osaa kiittää. Ympärillä on paljon ystäviä jo yksin Alajärven Helluntaiseurakunnankin kautta, onhan Mäenpää ollut mm. seurakunnan vanhimmistossa 70 vuoden ajan!

Mäenpää on syntyisin Ylistarosta, taiteellisesta suvusta jossa on niin kynämiehiä kuin taidemaalarikin, mutta muuttanut Saukonkylälle jo 1,5 vuoden iässä vanhempien ostettua sieltä pientilan Aarnen äidin kotiseuduilta. Tila sijaitsi syrjässä kaukana tiestä ja elämä tilalla ei ollut helppoa, perheen ainoa poika sai tottua työntekoon jo nuorena.

Sotaan Mäenpää ei aivan ehtinyt. Hän oli viimeisiä ratsuväessä Lappeenrannassa koulutettuja, mutta sota ehti juuri päättyä ennen kuin nuorukainen olisi kutsuttu rintamalle. Aarnen isä sen sijaan oli kolmen sodan veteraani.

Sotien jälkeen kotitilalla riitti vieraita, koska perheen äiti oli tunnettu pitokokki. Kodista tuli saarnamiesten pysähdyspaikka ja 16 -vuotiaana Aarne tuli uskoon. Monet tuon ajan tunnetut puhujat tulivat tutuiksi Arvo Hankkiosta Matti Rajamäkeen ja Niilo Yli-Vainioon.

Aikanaan nuori mies kohtasi kauniin porilaisen neidon Anjan, joka kuitenkin muutti vanhempiensa kanssa tienaamaan Ruotsiin. Eipä siinä auttanut muu kuin lähteä perässä. Vihille mentiin Ruotsissa, kunnes Aarne ei eräältä Suomen vierailulta 1954 enää suostunutkaan lähtemään takaisin.

Anja muistaa edelleen, miten kova paikka se hänelle oli. Hän oli toki aina tiennyt että Saukonkylälle perhe vielä päätyisi, niin rakas tuo paikka Aarnelle oli.

Perhe asettui Alajärvelle, sähköttömälle ja tiettömälle pientilalle. Perhe kasvoi neljällä tyttärellä ja tila otettiin haltuun vuonna 1959. Yhdessä isänsä kanssa Aarne ajoi tieasiaa, mutta vielä lasten ollessa alaluokilla oli heidän ajettava hevosreellä kylälle kouluun. Samaa rapaista reittiä ajettiin tilan maidotkin maitoautolle, joka ei tilalle saakka päässyt.

Pikkuhiljaa työtä tehden vaimon ja neljän toimeliaan tyttären kanssa tila alkoi kukoistaa ja lypsäviä oli parhaimmillaan yli 20 ja nuori karja siihen päälle. Kaiken aikaa elämässä on ollut suuri kiitollisuuden ja siunauksen mieli, sillä yhdessä Anjan kanssa elämää on saatu elää vahvassa uskossa ja luottamuksessa.

Aarne Mäenpää täyttää ensi tiistaina jo 90 vuotta ja vaikka ikä on jo korkea, on mieli edelleen kirkas ja Aarne seuraa tämän päivän tapahtumia tarkkaan. Askarta ja työtä riittää talon asioissa. Murhetta hän kantaa maailman tapahtumista, siitä miten paljon ihmiset aiheuttavat ongelmia toinen toiselleen. Inhimillisyys on kadonnut ja on unohtunut, mikä elämässä on tärkeintä.

Suomi on kuitenkin hyvä maa asua ja Alajärvi hieno paikka elää. Mäenpää tuntee kiitollisuutta lukuisista ystävistään niin oman seurakunnan parissa kuin muuallakin. Kun elämän kivijalka on kunnossa, on elämällä tarkoitus.

Tuula Jokiaho