Vimpelin talous taas plussalla

Vimpelin kunnan viime vuoden tilinpäätös on 1480000 euroa ylijäämäinen. Taseen alijäämä supistui viime vuonna 710000 euroon. Kriisistä on näillä näkymin noustu, sillä myös vuonna 2015 kunnan tili oli peräti 1400 000 euroa plussalla.

Kunnanjohtaja Anita Paavola selittää tuloksia palvelurakenteen muutoksilla perusturvassa ja sivistystoimessa. Säästöjä on saatu tehostamalla Järvi-Pohjanmaan perusturvan toimintaa sekä lakkauttamalla Rantakylän ja Sääksjärven kyläkoulut.

– Perusturvan palveluja ei ole huononnettu. Säästöt on saatu muuttamalla työkäytäntöjä kustannustehokkaiksi siten, että palveluita tarjotaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Vimpelin ikäihmisten palvelut ovat valtakunnallisten laatusuositusten mukaiset, Paavola kertoo.

Konkreettinen esimerkki palvelujen tehostamisesta on kotihoidon henkilökunnan käyttöön ottama toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla työpäivät voidaan suunnitella entistä paremmin.

Kunnan verotulot ovat kasvaneet 100000 eurolla vuodesta 2015 ja valtionosuuksia on saatu 170000 euroa enemmän, mutta nämä eivät selitä ylijäämää.

Paavola toteaa, että kiittäminen on Vimpelin tekemiä isoja päätöksiä, jotka tuottavat tuloksia kauan. Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso on tyytyväinen talouden nousuun.

– Tällaisia tarinoita kriisikunnilla ei juuri ole. Talouden kokonaisvaltainen haltuunotto on onnistunut.

Maljoja ei vielä nostella

Velkoja saatiin lyhennettyä 2,2 miljoonaa euroa eli 1,5 miljoonaa enemmän kuin suunnitelmissa oli, kertoo Paavola.

– Vieläkään ei ole silti syytä juhlia. Velkaa on paljon ja sitä on saatava maksettua pois ennen vuotta 2019, jolloin sote- ja maakuntauudistus on määrä toteuttaa.

Uudistuksen myötä kuntien valtionosuudet ja verotulot pienenvät. Tällä hetkellä Vimpelillä on velkaa 10,6 miljoonaa euroa eli 3505 euroa/asukas.

– Menneinä vuosina Vimpeli otti syömävelkaa, kun talous oli kuralla. Viimeksi lainaa on otettu vuonna 2014 Väinö- ja Venla-kotiin.

Kunnan toimintatuotot olivat viime vuonna kaksi miljoonaa euroa ja toimintakulut 18,4 miljoonaa euroa. Vuosikate on 2,35 miljoonaa euroa.

Investointeja tehtiin 0,5 miljoonalla ja eniten rahaa kului vesi- ja viemärilaitoksen saneeraukseen.
Tämän vuoden haasteeksi Paavola nimeää erikoissairaanhoidon kulut.

– Alkuvuodesta menot ovat olleet korkeammat kuin aikaisemmin, mutta niihin kunta ei juurikaan voi vaikuttaa.

Paavola odottaa sote-uudistuksen tekevän kuntien taloudesta helpommin suunniteltavaa.

Anne Savela