MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelin päivystää joulunaikaan normaalisti joka päivä ja yö.
Joulunajan soitoissa korostuvat yleensä yksinäisyys ja erilaiset ihmissuhde- ja perheongelmat.
– Perinteisesti joulun ajatellaan olevan perheiden ja suvun yhdessäolon aikaa. Kaikille yhdessäolo ei ole mahdollista ja moni joutuu viettämään joulua yksin.
– Yksinäisyys ei ole ainoa haaste. Myös perhejoulut voidaan kokea taakaksi. Jo etukäteen voi pohdituttaa vahvat ja erilaiset odotukset sekä pelot aiempien pettymysten tai riitojen uusiutumisesta. Näistä huolista aletaan puhua meillä jo monta viikkoa ennen joulua, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter MIELI ry:stä.
Yksi tärkeimmistä Kriisipuhelimen tehtävistä on ehkäistä itsemurhia.
Useimmin keskusteluapua haetaan kuitenkin ihmissuhdeongelmiin: parisuhteen päättyminen, vuorovaikutusongelmat sekä omiin tai puolison vanhempiin liittyvät ongelmat puhututtavat soittajia. Nämä aiheet korostuvat myös joulunajan soitoissa.
Tukea ja apua haetaan – Kriisipuhelimessa paljon ensimmäistä kertaa soittavia
Kuluva vuosi on ollut Kriisipuhelimessa erityisen kiireinen. Marraskuun loppuun mennessä soittoja oli tullut yli 189600. Se on ennätysmäärä.
– Vuonna 2018 koko vuoden soittomäärä oli 162550. Tänä syksynä ensimmäistä kertaa soittavia on ollut 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Soittamisen kynnys on laskenut, ja tieto Kriisipuhelimesta tavoittanut uusia keskusteluapua tarvitsevia.
– Syksyllä linjat pääsivät ruuhkautumaan, ja pystyimme valitettavasti vastaamaan vain joka neljänteen puheluun. STEA:n ensi vuoden rahoituspäätös mahdollistaa sen, että voimme vuoden alussa pidentää aukioloaikaamme arkisin ympärivuorokautiseksi.
– Viikonloppuihin ja juhlapyhiin laajennus saadaan myöhemmin keväällä. Aukioloaikojen laajentamisesta huolimatta jonot eivät katoa. Tarvitsemme jatkossakin kipeästi lahjoitusvaroja, jotta voimme lisätä päivystäjien määrää ja purkaa Kriisipuhelimen ruuhkaa.
Kriisipuhelimeen voi soittaa kuka tahansa kriisissä oleva
– Oma kokemus avun tarpeesta riittää. Kriisipuhelimeen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitsee keskusteluapua omaan tai läheisen vaikeaan elämäntilanteeseen.
– Kriisi voi johtua äkillisestä tapahtumasta tai elämässä voi olla ollut pidempään surua, murhetta tai pelkoa. Tukea kannattaa aina hakea, jos tuntuu, että omat voimavarat eivät riitä.
Kriisipuhelin vastaa suomenkielisen linjan lisäksi myös ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi. Ruotsinkielinen linja aukesi tänä keväänä. Soittoja linjalle on tullut noin 400.
Keväällä keskusteluapua haettiin erityisesti opintoihin liittyvissä asioissa.
Arabiankielinen linja avattiin vuonna 2018, ja yhteydenottoja linjalle on tullut jo 1200.
Alussa soittojen syissä korostuivat turvapaikanhakuprosessiin liittyvät asiat. Tällä hetkellä yleisimmät soittojen syyt molemmilla kielilinjoilla keskittyvät ihmissuhteisiin, erityisesti perhe-elämän haasteisiin.
Kriisipuhelin suomen kielellä 09 2525 0111, auki vuoden jokainen päivä ja yö
Avoinna arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15-7 – tammikuusta 2020 alkaen Kriisipuhelin avoinna arkisin vuorokauden ympäri mieli.fi/kriisipuhelin.
