Paavolan koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon tilaisuus veti salin täyteen vanhempia.

Paavolan koululla yhteisöllistä opiskeluhuoltoa

Paavolan koululla kokoonnuttiin kuuntelemaan yhteisöllisestä opiskeluhuollosta.

Koulututerveydenhoitaja Caroliina Nordqvista ja kuraattori Sirpa Ojanperä esittelivät kouluterveyskyselyn tuloksia.

Uutta yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa on se, että myös oppilaiden huoltajat ja opiskelijat itse pääsevät vaikuttamaan siihen, millaiseksi opiskeluhuoltoa lähdetään kehittämään.

Lähtökohtana yhteisöllisessä opiskeluhuollossa on, että jokaisella oppilaitoksessa työskentelevällä on velvollisuus edistää oppilaiden, opiskelijoiden ja koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa.

Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan ja päivitetään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, oppilaiden ja huoltajien sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Tieto yhteisön hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta ohjaa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Tietoa saadaan esimerkiksi kouluterveyskyselystä, laajoista terveystarkastuksista sekä kolmen vuoden välein tehtävistä yhteisön hyvinvoinnin sekä ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksista.

Rehtori Pentti Rentola kannustaa kaikkia osallisuuteen ja vaalimaan koulussa tasa-arvoa.

Oppilaat olivat viime keväänä pohtineet yhdessä sitä, millainen on hyvä ja turvallinen koulu ja laatineet ryhmätyönä miellekartan. Rentolan mukaan karttaan on hienosti saatu tiivistettyä olennaisimmat asiat hyvästä ja turvallisesta koulusta.

Oppilaat laativat viime kevään miellekartan hyvästä koulusta.

Unto Kangasniemi Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksesta kertoi mitä palveluita heillä on tarjottavanaan perheille. Seinäjoen seurakunnassa pastorina toimiva Kangasniemi palvelee Alajärven sivuvastaanotossa tiistaisin.

Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Keskusteluapua voi hakea pariskuntana, yksin tai perheenä. Palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.

Kouluterveyskyselyssä hyvää ja huonoa

Terveydenhoitaja Caroliina Nordqvist ja kuraattori Sirpa Ojanperä esittelivät Paavolan koulun oppilaiden viime kevään kouluterveyskyselyn tuloksia.

Etelä-Pohjalaiset nuoret ovat keskimääräisesti tyytyväisempiä koulunkäyntiin ja elämäänsä kuin oppilaat koko Suomessa.

Univaikeudet sen sijaan ovat lisääntyneet erityisesti pojilla ja siihen on mitä ilmeisemmin syynä nettipelaaminen ja kännykällä touhuilu vielä ennen nukkumaanmenoa.

– Näyttöjen tuijottelu olisikin syytä päättää jo pari tuntia ennen petiin menoa, jotta nukahtaminen olisi helpompaa, toteaa Carolina Nordqvist.

Koulukiusaaminen on tilastojen mukaan laskenut. Silti kiusaamista vielä esiintyy, vaikka tavoitteena on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen.

Kouluterveydenhoitajalla käynnit ovat niinikään lisääntyneet, mutta se voi johtua myös siitä, että oppilailla on aikaisempaa matalampi kynnys hakea apua pienempiinkin vaivoihinsa.

Kouluterveydenhoitaja on Paavolan koululla lukuvuonna 2019-2020 joka päivä. Kouluterveydenhoitaja on koululla maanantaista keskiviikkoon ja vastaa 1.-4. luokkien oppilaista ja toinen terveydenhoitaja torstaina ja perjantaina vastaten 5.-6.luokkien oppilaista. Koulun käytettävissä on lisäksi koulupsykologi.

Nuoret toimivat nykyään verkossa

JAPOn toimitusjohtaja Toni Harjulan mukaan nuoret kommunikoivat ja toimivat verkossa huomattavasti aiempia sukupolvia enemmän.

Toni Harjula kertoi digimaailman haasteista nuorten elämässä.

Muutos on yleismaailmallinen ja kertoo maailman muuttumisesta yhä digitaalisemmaksi. Kaverit voivat olla samalta kadulta tai vaikka toiselta puolelta maapalloa.

Esimerkiksi nettipelaamisessa pelikaverit voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Pelaamisessa on myös paljon hyvää, sillä nuoret esimerkiksi oppivat samalla tulevaisuudessa tarvittavia digi- ja viestintätaitoja.

Myös kielitaito karttuu, kun nuoret keskustelevat netissä englanniksi. Digitaalisuus luo paljon uusia mahdollisuuksia kasvukeskusten ulkopuolelle ja verkoissa toimiminen on tulevaisuudessa lähes välttämätöntä.

Jokaisessa perheessä tulisi tehdä omat pelisäännöt miten paljon aikaa nuori voi netissä viettää. Aikuinen maksaa laskut ja myös päättää siitä, miten paljon nuoret voivat aikaansa netissä viettää. Vanhemmat voisivat myös keskustella nuorten kanssa siitä mitä pelejä ja sivustoja nuoret käyttävät.

Netissä ei voi koskaan olla varma onko vaikkapa chatissa oleva henkilö todella se kenen kanssa kuvittelet keskustelevasi. Valeprofiileja on helppo luoda ja siksi on syytä keskustella myös niistä vaaroista, joita netissä voi kohdata.

Aiempien sukupolvien idolit olivat elokuva- ja pop-tähtiä ja nykysukupolven sankarit ovat esimerkiksi tubettajia. Kruunupyyläisellä TikTok -tähdellä Jennifer Käldillä on yli 4,8 miljoonaa seuraajaa. Siihen ei ihan pelkät koulukaverit enää riitä.

Jennifer Käld lähti mukaan Pelastakaa Lapset ry:n kampanjaan #DeepFakeChallenge. Jennifer haastaa kaikki miettimään, mikä verkossa on totta.

Kampanja kannustaa lapsia ja nuoria mediakriittisyyteen ja neuvoo, miten verkon sisältöjen todenperäisyyttä voi selvittää helposti. Kampanjan sivustolta löytyy oma osio vanhemmille, josta löytyy paljon hyvää tietoa keskustelun tueksi nuorten kanssa.

Kai Hannulabacka