1906-oppilaskuva: Taimelan vanhin säilynyt luokkakuva on vuodelta 1906. Tuon ajan koululaisia oli mm. Kalle Flinkman (eturivi, 2.vas.) ja jo edellä mainittu Usko Johannes "Jussi" Turtola (eturivi, 3.vas.).

Taimelan historiaa, osa 4. 1902-1907 Opettaja Seppälä

Ensimmäinen osa Taimelan historiaa: Osa 1

Toinen osa Taimelan historiaa: Osa 2

Kolmas osa Taimelan historiaa: Osa 3

Keskiviikkona 25. kesäkuuta 1902 kokoontui Lehtimäen kansakoulun johtokunta kauppias Kustaa Rauhalan kotona valitsemaan 6 hakijan joukosta uutta opettajaa. Papereista erottui säntillisesti laadittu, Ruovedellä viimeksi opettaneen Taavetti Seppälän hakemus.

Postissa oli tullut myös tämän puolison, Suoma Seppälän hakemus tyttöjen käsityön opettajaksi. Koska muut hakivat väliaikaista virkaa, oli Seppälän valinta selvä.

Pariskunta saapui Lehtimäelle 14. elokuuta, viikkoa ennen valmistavan koulun alkamista. Perheeseen kuului kolmen tyttölapsen lisäksi kesäkuun puolivälissä syntynyt poikavauva, joten kansakoulu sai taas elämää.

Saapuessaan Seppälä oli 45-vuotias. Hän oli täsmällisen työn tekijä, ulkonäöltäänkin opettajan perikuva. Hän liikkui kaikkialla puku päällä, ulkona tietenkin hattuineen. Kelin kylmetessä palttoo vaihtui turkiksi.

Varsinainen koulu alkoi syyskuun lopulla. Katovuosien takia kunnassa vallitsi suuri köyhyys ja jo marraskuussa 1902 Seppälä tuli valituksi viisijäseniseen paikalliseen hätäapukomiteaan, joka mm. toimitti Vaasan läänin hätäapukomitean kautta myönnettyä raha- ja ruoka-apua suurimmassa ahdingossa oleville. Lehtimäkeläinen hätä tuli näin opettajalle heti tutuksi.

Tämän kuvan Taavetti Seppälästä kävi talvella 2021 meille etsimässä Seppälän Taivassalon kodin ullakolta perheen ottotyttären tytär Armi Heikkinen.

Tautejakin oli liikkeellä: syyslukukaudella melkein kaikki oppilaat sairastivat tuhkarokon. Sitten tapahtui pahin: 17. joulukuuta kuoli Seppälän oma 5-kuukautinen Taavi-poika vatsatautiin Taimelan koululla.

Kaksi päivää aiemmin oli koululla johtokunnan kokous, jossa suunniteltiin syyslukukauden päätöstä; pohdittiin mm. kuusijuhlan järjestämisen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä. Ei olisi ollut ihme, jos poikansa terveydentilasta huolestunut isä olisi halunnut jättää juhlan sillä kertaa väliin.
Taavi Anteron risti-ilmoitus oli Uudessa Suomettaressa 20.12.

– ”Kaipauksella häntä muistavat meidän kanssamme sisarensa Helena, Kyllikki ja Siviä”, kirjoittivat vanhemmat.

Taavetti Seppälä oli taitava puuseppä. Tammikuun lopulla hän ja vaimonsa toimivat Lehtimäen maanviljelysyhdistyksen käsityönäyttelyn tuomareina.

Helmikuussa saatiin koululle Vaasan läänin hätäapukomitean kautta 325 mk rahaa koulukeittiön perustamiseksi ja huhtikuussa koulukeittiö sai hätäapuna 5 hehtoa perunoita ja 1 nelikon silakoita. Vaikeina aikoina oli tärkeää, että lapset ainakin koulussa saivat ruokaa syödäkseen.

– ”Mistä saataisiin varoja kirjastomme uusimiseen?”, kysyi opettaja Seppälä. Oli meneillään koulun johtokunnan kokous 25. marraskuuta 1903. Kunnan lainakirjasto oli siirtynyt pappilasta uudelle kansakoululle 10 vuotta aiemmin.

Varoja kirjojen hankkimiseksi oli sittemmin kerätty iltamilla laihoin tuloksin. Kirjaston käyttö oli ollut pientä, koska kirjoja oli vähän. Ne vapaaehtoiset lahjat ja niukka kunnan apu, joilla sitä oli koetettu kunnostaa, eivät olleet riittäneet.

Keskustelun jälkeen päätettiin ehdottaa kuntakokoukselle, että valtiolta vuosittain palautuvista viinaverorahoista varattaisiin tietty summa, esim. 50 mk lainakirjaston hyväksi. Näin tapahtuikin; jatkossa nuo rahat käytettiin jaettuna koulun ja kirjaston kesken.

Ja Seppälä järjesti kirjaston kuntoon. Kirjat hän luokitteli uskonnolliseen kirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen, aikuisten kertomakirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen. Hän piti kirjastoa auki lauantaisin koulupäivän päätteeksi.

Myös opetus ja koulurakennus olisi tarvinnut välineitä ja laittoa, mutta niihin ei kuntakokoukselta varoja liiennyt. Uusia koulukirjojakaan ei voitu ostaa, vaan huonokuntoisia sidottiin uudelleen.

1900-luvun alussa poikaoppilaat hoitivat vuorollaan opettajan valvonnassa koulun lämmityksen. Tuli kamiinoihin tehtiin aikaisin aamulla. Koulupäivän jälkeen järjestäjät hakivat lisää puita seuraavaksi aamuksi, ja tytöt auttoivat luokan ja eteisen siivoamisessa.

Taavetti Seppälä toi Taimelaan myös raittiusopetuksen. Opettajien raittiusyhdistyksen Koitto-lehdessä kirjoittivat oppilaat:

– ”Täälläkin annetaan meille lapsille raittiusopetusta, ja me olemme kirjoittaneet nimemme käydäksemme Liiton kokouksissa ja ollaksemme ottamatta olutta, viinaa tai konjakkia, joita täällä aikaihmiset usein tuottavat, toisilleen ja meillekin tarjoovat.”

Alajärven rovasti Jonatan Johansson kuoli tammikuussa 1904. Hän oli testamentissaan määrännyt tietyt rahasummat lahjoitettavaksi niin Alajärven, Soinin kuin Lehtimäen seurakuntien tileille Suomen Yhdyspankkiin, joiden rahojen vuosittaisista koroista voitaisiin avustaa köyhiä ja ahkeria kansakoululapsia heidän opintiellään.

Ensimmäisenä vuotena korkorahoja oli Lehtimäen osuudesta kertynyt 30 markan edestä, joka jaettiin kuudelle oppilaalle kevättalvella 1905.

– On toukokuun 31 p. 1905 ja käynnissä kevätkauden lopettajaiset Taimelan kansakoululla. Tilaisuuteen on saapunut muutamien lasten vanhempia, mutta myös pastori Kaarlo Turtola, joka itsekin oli toiminut koulun opettajana joitakin vuosia aiemmin. Mutta nyt ovat pääosissa Seppälät ja erityisesti koululapset. Lasten taidonnäyte päättyy ja pastori, vaikuttuneena kaikesta, nousee ja aloittaa puheensa:

– ”Haluan kiittää teitä, opettajat, raskaan työnne tunnollisesta suorittamisesta!”

Vanhemmille hän teroittaa mieliin kasvatusvelvollisuuden tärkeyttä, sitten kääntää katseensa lapsiin.
Hymy suupielistä karehtien puhuttelee hän näitä monin kaunein sanoin, päätyen kehoitukseen:

-” … ja muistakaa aina etsiä perustuksen Hänessä, joka kaiken taidon ja tiedon perustus on.”

Syksyllä 1906 keskusteltiin johtokunnassa mm. kouluhuoneiden siivouksesta ja lämmityksestä, jonka oppilaat olivat hoitaneet. Tehtävän hoidossa oli joitakin ongelmia ja opettaja Seppälä otti työn hoitaakseen 10 mk:n korvauksella lukuvuoden ajaksi. Muut järjestäjätoimet ja kouluhuoneiden pesu pysyivät edelleen oppilailla.

Vuoden 1906 aikana oli tapahtunut käänne Taavetti Seppälän terveydentilassa. Kyseessä lienee ollut loppuunpalaminen, jota Seppälä myöhemmin kuvaili käsitteellä ”opettajan voimansa menettäminen”. Seppälä anoi sairaseläkettä ja saikin tammikuussa 1907 Senaatilta päätöksen 1000 markan vuotuisesta eläkkeestä. Opettaja anoi eroa virastaan ja johtokunta suostui.

Ennen lähtöään kesällä 1907 Seppälä johtokunnan kehoituksesta siivosi vielä hoidotta jääneen koulun peltopalstan. Hän palasi kotiseuduilleen Taivassaloon, jossa omistautui puutarhan ja mehiläisten hoitoon.

Seppälöiden elämään toi surua Taavi Anteron kuoleman lisäksi kahden muunkin lapsen menehtyminen nuorina eri sairauksiin. Seppälän perheessä sai myöhemmin hyvän kodin myös yksi kasvattitytär.

Taimelan käsittelemätön ulkokuori oli 15 vuoden aikana jo harmaantunut. Kesällä 1907 rakennukselle tehtiin ”kasvojen kohotus”.

”Koulu on nyt laudoitettuna ja maalattuna aika siistin näköinen, joten lapsillekin tuntunee hauskalta sinne päästä”, totesi elokuussa Autionmäellä poikennut Ilkan kirjeenvaihtaja. Mutta se ei ollut ainoa syy, miksi pian koulussa olikin lapsia oikein tungokseen saakka.