Leipä on suomalaisille makuasia. Suomessa ymmärretään myös täysjyvän vaikutus esimerkiksi suoliston terveyteen.

Leipä on suomalaisten ikisuosikki

Tällä viikolla vietetään Leipäviikkoa teemalla #herkkuleipä. Kuinka herkullinen leipä voikaan olla – tuore, ihanan tuoksuva, hyvänmakuinen herkkuleipä lempitäytteillä. Leipätiedotus on toteuttanut kuluttajatutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset kertovat syövänsä leipää, koska se on hyvää.

Leipätiedotus listasi suomalaisten suosikkileivät. Ne ovat ykkösestä kymmenenteen sijaan seuraavat: ruispalaleipä, kauraleipä, sämpylät, ruisreikäleipä ja revityt ruisleivät, paahtoleipä, jälkiuunileipä, rieska, näkkileipä, patonki sekä ruislimppu ja saaristolaisleipä.

Maku ja terveys edellä

Leivän suosio perustuu sen hyvään makuun. Leipätiedotuksen teettämän ja Crowst Oy:n toteuttaman kuluttajatutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kuluttajista kertoo leivän maun olevan yksi merkittävimmistä leipävalintaan vaikuttavista tekijöistä.

Myös erilaiset terveysnäkökohdat saavat kuluttajan ojentamaan kättään leipähyllyn suuntaan. Suomalaiset ovat kärryillä hyvin täysjyvästä saatujen terveysetujen päälle, tietää Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.
– Meillä ymmärretään ilahduttavan hyvin täysjyväviljan yhteys suoliston terveyteen, sen vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin sekä hiilihydraattien merkitys aivoille.

Ruisleipä on leipähyllyn ykkönen

Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista ja kaurasta. Ruispalaleivät ovat jo tovin olleet valintojen kärjessä. Kauraleipä on kuitenkin kivunnut jo melkein ruisleivän rinnalle. Ja näkeehän sen myös leipähyllyn tarjonnasta.
– Nyt on tarjolla paljon enemmän erilaisia kauraleipiä kuin muutama vuosi sitten, Mensonen kommentoi.

Kuluttajatutkimuksen mukaan leipien terveellisyyttä arvioitaessa ruisleipä koetaan kuitenkin edelleen selkeästi terveellisimmäksi. Kolmen kärjen täydentävät täysjyväleipä sekä kauraleipä.

Pyydettäessä arvioimaan, mitkä annetuista ruokavaihtoehdoista kuuluvat suomalaiseen ruokapöytään, ei voittajista ole epäselvyyttä: ruisleipä ja kaurapuuro ovat ykkösiä. Ruisleivän saama arvostus kokonaistuloksissa on erittäin vahva, sillä yli 90 prosenttia kuluttajatutkimukseen vastanneista totesi sen kuuluvan oleellisesti ruokakulttuuriimme.

Koronapandemia lisäsi kulutusta

Lähes joka viides kuluttaja toteaa, että leivän kulutus on kasvanut pandemian myötä. Eri vastaajaryhmiä vertailtaessa leivän kulutus on kasvanut vahvimmin talouksissa, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, alle 40-vuotiaiden joukossa, sekä erityisruokavaliota noudattavien joukossa. Ihmiset ovat kiinnittäneet pandemian aikana hieman enemmän huomiota leipähävikkiin ja leivän terveellisyyteen kuin aiemmin.

Suomalaisista 65 prosenttia syö vähintään kolme viipaletta leipää päivässä. Erityisen hyvin leipä maistuu yli 40-vuotiaille vastaajille, jotka syövät leipää keskimäärin enemmän kuin alle 40-vuotiaat. Kuusi kymmenestä vastaajasta ostaa leipää vähintään kaksi kertaa viikossa tai useammin.