Koronapandemian aikana on moneen perheeseen hankittu koira. Pentubuumi on puolestaan näkynyt eläinvakuutusten määrän kasvuna ja myös tapaturmina.

Pentubuumi lisännyt tapaturmia

Yhä useampaan suomalaisperheeseen on ilmestynyt uusi perheenjäsen koronapandemian aikana. Kennelliiton mukaan viime vuonna Suomessa rekisteröitiin nelijalkaisia ihmisen parhaita ystäviä eli koiria yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin.

Pentubuumi on vaikuttanut vakuutusyhtiöönkin. Sen lisäksi että eläinvakuutuksia on myyty aiempaa enemmän, buumin vaikutukset heijastuvat myös tapaturmakorvauksissa. LähiTapiolan Korvauspalveluiden asiantuntijan Sari Laakson mukaan koiraa ulkoilutettaessa tai muuten sen kanssa peuhatessa on sattunut merkittävästi enemmän korvattavia tapaturmia.
– Usein tapaturma sattuu koiralenkillä, missä koiralle on enemmän ulkoisia ärsykkeitä ja nämä vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Usein tapaturman aiheuttaneet tilanteet ovat olleet esimerkiksi sellaisia, kun koira juoksee päälle suoraan edestäpäin, koira nykäisee kuljetushihnaa, koira yhtäkkiä tempaisee juoksuun ja lenkkeilyttäjä kaatuu tai lenkkeilyttäjä menee erottamaan koiria tappelusta ja saa siinä pureman, Laakso kertoo.

Laakso kertoo, että tällaisissa tilanteissa syntyneet vammat eivät ole olleet kovinkaan vakavia vaan tapahtuma on aiheuttanut venähdys-, ruhje-, jänne- tai murtumavammoja tai haavoja.

Remmikäyttäytymisessä puutteita

Laakson mukaan koiran omistajalleen tai hoitajalleen aiheuttamista henkilövahingoista voi hakea korvausta omasta tapaturmavakuutuksesta. Sen sijaan jos koira esimerkiksi lenkillä hyppää vastaantulevan henkilön päälle ja henkilö kaatuu ja saa lääkärinhoitoa vaativan vamman, tulee tällaisessa tilanteessa korvattavuus ensisijaisesti selvittää koira- tai kotivakuutuksen yhteydessä olevasta vastuuvakuutuksesta.
– Tapaturmien vähentämiseksi olisi tärkeää, että koira saisi heti pennusta lähtien ohjattuja oppeja siihen, miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä, mikä on sopivaa ja mikä ei, Laakso muistuttaa.

Koirien käytösongelmat eivät toistaiseksi näy suurena aaltona eläinlääkärien vastaanotoilla. Sen sijaan katukuvassa ongelmakäyttäytymistä näkyy jo paljon, kertoo eläinlääkäri Eva Kaisti, jonka mukaan remmikäyttäytymisessä ja pennun sosiaalistamisessa on puutteita.
– Näen hyvin paljon arkoja koiria, jotka pelkäävät muita koiria ja joista myöhemmin voi hyvin helposti tulla pelkoaggressiivisia. Omistajat ovat selkeästi lukeneet koirakirjoja, joissa neuvotaan, ettei muita koiria saa moikata hihnassa. Mutta eivät he uskalla käydä koirapuistoissakaan tai osaa tai viitsi järjestää pennulle muitakaan koirakohtaamisia eli lajitoverien seuraa.

Kaisti kertoo, ettei moni pennunomistaja ei myöskään päästä tervehtimään, kun pentua ei ole vielä rokotettu. Omistajille on luotu ajatus, että maailma on rokottamattomalle pennulle aivan saastunut paikka ja vasta rokotettuna pentua voi alkaa sosiaalistamaan.
– Näen nämä asiat huonoina ja toivoisin, että koirat sosiaalistettaisiin aikaisemmin ja paljon paremmin, Kaisti sanoo.

Rajat rakkautta koirallekin

Suomalaiset koiranomistajat ovat oppineet, että koirankoulutuksen tulee olla positiivista ja koira oppii parhaiten positiivisella ehdollistamisella. Kaistin mukaan positiivisen kautta oppiminen tarkoittaa joillekin koiranomistajille kuitenkin sitä, että koiraa ei saisi mitenkään komentaa tai kieltää.
– Koiraa ei pidä rangaista, sillä sitä se ei yleensä ymmärrä. Rankaiseminen voi jopa pahentaa tilanteita. Mutta koiraa kohtaan voi toimia epäreilusti myös siten, ettei sille aseteta rajoja eikä siltä vaadita mitään – kuten rauhallista käytöstä, asioiden odottamista tai hoitotoimenpiteiden sietämistä.

Eva Kaistin mukaan uskomus positiivisuudesta ja rakkaus eläimiin näkyy katukuvassa, mikä on tosi kiva. Usein kuitenkin näkee, miten positiivisuutta ei osata toteuttaa käytännössä ja koirille syötetään nameja ihan väärässä kohtaa. Esimerkiksi kun pitäisi viedä koiran huomio pois alkavasta negatiivisesta käytöksestä, sitä palkitaan nameilla jo alkaneesta ongelmakäyttäytymisestä.

Uhkaava käytös, pureminen tai näykkiminen on kitkettävä koiran käytöksestä pois.
– Kyllä koiraa saa edelleen napata kuonosta tai vaikka tarpeen tullen niskasta, jos se näykkii tai puree eikä muilla keinoin ole pysäytettävissä. Väkivalta ei ole koskaan eikä missään tilanteessa hyväksyttävää, mutta positiivisuuskaan ei aina ole oikea tie. Tuntuu, että moni ei nykyään uskalla olla tiukka kasvattaja koiralle tai lapselle, mikä on tosi epäreilua. Rajat ovat rakkautta ja johdonmukaisuus ja asioiden vaatiminen ovat reiluutta.